Olen elänyt kiertolaiselämää kahden viikon loman ajan, joten tarkemmat viikkoraportit ovat jääneet tekemättä. Onneksi loma on nyt ohi ja tänään palasin työpisteelle lepäämään.
Tässäpä edellisen kahden viikon pääharjoitukset niin hyvin kuin muistan ne:
5/13
ti
10x1'/1' liikkarin aikana
pe
34 km kevyt
su
10km perusmättöä Ulvilasta Poriin 39'30 + Porin kentällä 8x1000m/200m noin 3'20-tahtia + loppuverkka = 25 km
yhteensä 140 kilometriä juoksua. Tähän päättyi viiden viikon peruskuntojakso.
6/13
ti
2 x 5 km 17'40 ja 17'30 (@3'30)
ke
4 km maastossa @3'33 + 4x1000m @3'12-3'15
pe
3km @3'25 + 3 km @3'24 + 2km @3'15 hiekkatiellä (hyvät vauhdit mäkisyyteen nähden, vihdoinkin kulkua!)
la
14 km vauhdinvaihtelua 4'/3'40 mäkisellä hiekkatiellä
yhteensä noin 75 kilometriä. Harjoituksia ei tällä viikolla ollut montaakaan, mutta hain jonkinlaista vk-blokkia. Tiistaina ja keskiviikkona meno oli huonoa, mutta perjantain treeni antoi pientä valoa tulevaisuuden suhteen. Toistaiseksi sub230 Berliinissä tuntuisi olevan tekemätön paikka. Tuo vaatisi keskivauhtia 3'33/km, mikä tuntuu tällä hetkellä aivan liian kovalta ja pahalta.
Palasin 8-16 työaikaan, ja kun kotonakin olisi syytä olla apuna tenavien kanssa, keskittynen jatkossa viikon päätreeneihin eli tiistain, torstain, lauantain ja sunnuntain harjoituksiin. Muuten teen sen mitä ehdin. Käytännössä harjoitusjakso kestää nyt neljä viikkoa, ja sitten viimeiset kolme mennään sen mukaan miltä tuntuu. Aika on kortilla joten juoksumäärä tulee putoamaan, samalla pyrin hakemaan vauhtia aloittamalla tonnin vedot ja aikomus on tehdä myös lyhyitä 200 metrisiä.
Unelmatilanteessa seuraavat viikot näyttävät tältä:
ti
8-10 x 1000m
to
1 tunti vauhtikestävyyttä erilaisin teemoin
la
lyhyet vedot esim. 15x200m radalla tai 15x30s mäkeen
su
pitkä lenkki eri teemoin
Jos yksikin viikoista tulee menemään tämän kaavan mukaan, niin se olisi jo hieno onnistuminen.
maanantai 8. elokuuta 2016
keskiviikko 27. heinäkuuta 2016
4/13
Tässä lyhyt lomapäivitys mökiltä. Päivitys tapahtuu uuden sukupolven älypuhelimella ja kansainvälisen internet-verkon avustuksella.
Hyvä viikko taas takana. Kahdella lepopäivällä taisi tulla noin 130 kilsaa juoksentelua. Tiistaina 10x1min hiekkatiellä minuutin palautuksella. Torstaina vauhtileikittelyä 10x1600m/400m eli 20km josta 16 maratonvauhtia. Sunnuntaina vielä Kolilla 38
km klo 04.48 lähtien. Tuo vastasi mielestäni 45 kilometrin lenkkiä tiellä. Uusi vaarojen maratonin reitti on sikamakea mutta vielä raskaampi kuin entinen. Nyt juoksijat pääsevät näkemään kaikki Kolin ja Mäkrän hienoimmat polut eikä tietä ole juuri lainkaan. On tuo poluilla juoksu kyllä melkoista taiteilua, koko ajan saa pelätä koska nilkka menee poikki. Nilkat on mulla aika loppu suunnistuksen jäljiltä.
Tällä hetkellä jaksan mutten kerkeä. Jossain vaiheessa pitäisi alkaa myös kerkeämään ja samalla jaksamaan. Kaikki aikanaan.
Tässä vielä kuvia sunnuntain aamuyön selfie-lenkiltä.
Hyvä viikko taas takana. Kahdella lepopäivällä taisi tulla noin 130 kilsaa juoksentelua. Tiistaina 10x1min hiekkatiellä minuutin palautuksella. Torstaina vauhtileikittelyä 10x1600m/400m eli 20km josta 16 maratonvauhtia. Sunnuntaina vielä Kolilla 38
Tällä hetkellä jaksan mutten kerkeä. Jossain vaiheessa pitäisi alkaa myös kerkeämään ja samalla jaksamaan. Kaikki aikanaan.
Tässä vielä kuvia sunnuntain aamuyön selfie-lenkiltä.
maanantai 18. heinäkuuta 2016
3/13
Taas on viikko saatu laputeltua. Ajattelin että harjoitukset saattaisivat jäädä vähemmälle ja valvominen enemmälle, mutta toisin kävi. Kaikki on vauvan kanssa lähtenyt rullaamaan oikein hyvin, ja peruslenkkien juokseminen työmatkoina tuntuu säästävän aikaa mukavasti. Kun vielä hampaita kiristellen sain pysyteltyä pois Ilosaarirokista, niin hyvä.
Maanantain lepopäivän jälkeen vedin tiistaista torstaille peruskaavalla kymppi aamulla, kymppi illalla. Tiistaina tuli sentään pientä muutosta jytkytykseen, kun juostiin faija-porukalla minuutin vetoja lasten liikkarin aikana. Vanha ratatähti Oinosen Jussikin saatiin mukaan ekoihin vetoihin.
Perjantaina menin Pyylammen Tomin kanssa Kitteelle Hevonkuusen heinähölkkään. Kyseessä on erittäin pieni, mutta sympaattisuudessaan hieno hölkkätapahtuma. Reitti oli 13,8 kilometriä pitkä, pääosin mäkisiä hiekkateitä kiertelevä ja yllättävän viihtyisä latu. Juoksin kisan kiihtyvänä treeninä keskivauhdilla 3'33/km.
Lauantaina kieriskelin ja pyöriskelin rokkituskissani koko päivän. Erehdyin juoksemaan päivällä kaupungilla ja näin ne kaikki onnelliset ihmiset tölkit kourassa. Olisi pitänyt pysytellä esikaupunkialueilla.
Sunnuntaina vedin sitten kostona kaikille krapulaisille 38 kilometrin lenkin. Siinä vaiheessa tuntui aika hyvältä, tai siis sen lenkin jälkeen.
Tässä viikon lenkkeilyt:
Ma
lepo
Ti
Juoksua töistä 9,6 km @4'34
Liikkarilenkki 9,3 km @4'19, sis. 10x1'/1' rentoa täysiä
Ke
Juoksua ja polkujuoksu töihin 10,5 km @4'58
Juoksua ja polkujuoksua töistä 11,4 km @4'44
To
Jumppaa 26 min + juoksua töihin 10,4 km @4'36
Juoksua töistä 10,2 km @4'39
Pe
Hölkkää 5,8 km @5'26 tyttären kanssa yhteislenkki
Juoksua 13,8 km @3'33 + verkat 4 km
Hevonkuusen heinähölkkä
La
Juoksua 15 km @4'50
Su
Juoksua 38 km @4'41
Yhteensä 138 km mikä on hyvä määrä yhdellä lepopäivällä.
Palaan sittenkin kokopäivätöihin 8.8. alkaen. Tämä muuttaa treenisuunnitelmia siten, että yritän nyt siihen saakka juosta vähän isompia määriä tyyliin 120-150 km /vko. Tuosta päivästä alkaen vedän sitten samalla sapluunalla kuin viime syksynä ennen Frankfurtia eli haen vauhtia ja samalla maratonkestävyyttä jalkoihin. Nyt tarkoituksena on vain juosta mahdollisimman usein ja mielellään kaksi kertaa päivässä.
Maanantain lepopäivän jälkeen vedin tiistaista torstaille peruskaavalla kymppi aamulla, kymppi illalla. Tiistaina tuli sentään pientä muutosta jytkytykseen, kun juostiin faija-porukalla minuutin vetoja lasten liikkarin aikana. Vanha ratatähti Oinosen Jussikin saatiin mukaan ekoihin vetoihin.
Perjantaina menin Pyylammen Tomin kanssa Kitteelle Hevonkuusen heinähölkkään. Kyseessä on erittäin pieni, mutta sympaattisuudessaan hieno hölkkätapahtuma. Reitti oli 13,8 kilometriä pitkä, pääosin mäkisiä hiekkateitä kiertelevä ja yllättävän viihtyisä latu. Juoksin kisan kiihtyvänä treeninä keskivauhdilla 3'33/km.
Lauantaina kieriskelin ja pyöriskelin rokkituskissani koko päivän. Erehdyin juoksemaan päivällä kaupungilla ja näin ne kaikki onnelliset ihmiset tölkit kourassa. Olisi pitänyt pysytellä esikaupunkialueilla.
Sunnuntaina vedin sitten kostona kaikille krapulaisille 38 kilometrin lenkin. Siinä vaiheessa tuntui aika hyvältä, tai siis sen lenkin jälkeen.
Tässä viikon lenkkeilyt:
Ma
lepo
Ti
Juoksua töistä 9,6 km @4'34
Liikkarilenkki 9,3 km @4'19, sis. 10x1'/1' rentoa täysiä
Ke
Juoksua ja polkujuoksu töihin 10,5 km @4'58
Juoksua ja polkujuoksua töistä 11,4 km @4'44
To
Jumppaa 26 min + juoksua töihin 10,4 km @4'36
Juoksua töistä 10,2 km @4'39
Pe
Hölkkää 5,8 km @5'26 tyttären kanssa yhteislenkki
Juoksua 13,8 km @3'33 + verkat 4 km
Hevonkuusen heinähölkkä
La
Juoksua 15 km @4'50
Su
Juoksua 38 km @4'41
Yhteensä 138 km mikä on hyvä määrä yhdellä lepopäivällä.
Palaan sittenkin kokopäivätöihin 8.8. alkaen. Tämä muuttaa treenisuunnitelmia siten, että yritän nyt siihen saakka juosta vähän isompia määriä tyyliin 120-150 km /vko. Tuosta päivästä alkaen vedän sitten samalla sapluunalla kuin viime syksynä ennen Frankfurtia eli haen vauhtia ja samalla maratonkestävyyttä jalkoihin. Nyt tarkoituksena on vain juosta mahdollisimman usein ja mielellään kaksi kertaa päivässä.
maanantai 11. heinäkuuta 2016
2/13
Toinen viikko on paketoitu ja sehän olikin melkoinen viikko. Perjantaihin saakka elämä rullasi kuten tähänkin saakka, mutta sitten lauantaina varhain klo 04.28 maailmaan putkahti uusi Fincke. Kyseessä on tyttö, jolle isosisko on ehdottanut nimeksi Rotta. Vanhemmat eivät välttämättä ole suostumassa tähän ehdotukseen.
Täytyy sanoa että nyt toisen synnytyksen kokeneena ehkäpä hienoin kokemus mitä voi kuvitella on nähdä oma lapsensa ensimmäistä kertaa. Kyllä siinä onnen kyyneleet tulevat, ei voi mitään.
Kaikki sujui hyvin ja kohta vauva ja äiti kotiutuvat, päästään siis rauhassa tutustumaan uuteen tulokkaaseen. Treenien osalta voipi tulla pientä säätöä paikoitellen ja lenkkiajat saattavat olla totutusta poikkeavia. Mennään kuitenkin vauvaboostilla kovaa.
Tässäpä toisen viikon treenit:
ma
juoksu töihin 8,0 km @4'50
juoksu töistä 10,0 km @4'42
ti
jumppa 15 min ja juoksu töihin 9,15 km @4'39
juoksu 10,2 km @4'43
ke
juoksua 24 km, sisältää 20 km vauhdinvaihtelua ka. 3'54
to
juoksua 10,2 km @4'34
juoksua 8 km @4'53 ei minnee
pe
juoksua ja polkujuoksua 15 km @4'48
la
juoksua vauvaboostilla 10,3 km @4'21, vika kilsa 3'17
su
juoksua 26 km @4'03, sis. 6km+5km+4km+3km+2km+1km @4'/km ->3'50
Yhteensä 130,8 km
Hyvä viikko. Loppuviikko meni vähän vaisuksi kun oli muuta ohjelmaa. Pieni morkkis tuli sunnuntain pitkästä lenkistä kun se jäi lyhyeksi. Annetaan nyt itselle tämä anteeksi koska pääsin lenkille illalla vasta 21.18 ja vedin kuitenkin reippaana.
Täytyy sanoa että nyt toisen synnytyksen kokeneena ehkäpä hienoin kokemus mitä voi kuvitella on nähdä oma lapsensa ensimmäistä kertaa. Kyllä siinä onnen kyyneleet tulevat, ei voi mitään.
Kaikki sujui hyvin ja kohta vauva ja äiti kotiutuvat, päästään siis rauhassa tutustumaan uuteen tulokkaaseen. Treenien osalta voipi tulla pientä säätöä paikoitellen ja lenkkiajat saattavat olla totutusta poikkeavia. Mennään kuitenkin vauvaboostilla kovaa.
Tässäpä toisen viikon treenit:
ma
juoksu töihin 8,0 km @4'50
juoksu töistä 10,0 km @4'42
ti
jumppa 15 min ja juoksu töihin 9,15 km @4'39
juoksu 10,2 km @4'43
ke
juoksua 24 km, sisältää 20 km vauhdinvaihtelua ka. 3'54
to
juoksua 10,2 km @4'34
juoksua 8 km @4'53 ei minnee
pe
juoksua ja polkujuoksua 15 km @4'48
la
juoksua vauvaboostilla 10,3 km @4'21, vika kilsa 3'17
su
juoksua 26 km @4'03, sis. 6km+5km+4km+3km+2km+1km @4'/km ->3'50
Yhteensä 130,8 km
Hyvä viikko. Loppuviikko meni vähän vaisuksi kun oli muuta ohjelmaa. Pieni morkkis tuli sunnuntain pitkästä lenkistä kun se jäi lyhyeksi. Annetaan nyt itselle tämä anteeksi koska pääsin lenkille illalla vasta 21.18 ja vedin kuitenkin reippaana.
maanantai 4. heinäkuuta 2016
1/13
Tästä lähtee kauden viimeinen projekti. Tavoitehan on juosta Berliinin maraton siihen malliin, että loppuaika olisi alle 2.30.00. Kokemus on osoittanut, ettei tämä tule olemaan mikään läpihuutojuttu, mutta täysin mahdollinen tavoite jos harjoittelu sujuu ehjästi. Viime syksynä pääsin 2.31.35 joten sikälikin realisimin makua tavoitteen asettelussa on. Voisi kuvitella että 1,5 minuutin lohkaisu noinkin pitkällä matkalla ei ole iso juttu, mutta kyllä se vaan on. Käytännössä ensimmäisen puolikkaan olisi mentävä helposti 1.13.30, koska toinen puolikas hyytyy hyvänäkin päivänä sen 2-3 minuuttia.
Yritän nyt treenata koko kesän sen mitä pystyn, ja kun syyskuu alkaa kääntymään ehtoon puolelle, nähdään mikä kunto on. Suurimpana uhkana näkisin flunssat, jotka uhkaavat elo-syyskuussa päiväkotikauden alettua. Jos siitä selviän esimerkiksi vain viikon taudilla, on mahdollisuus lähteä ihan tosissaan hakemaan tuota haamurajaa.
Tässäpä ensimmäisen viikon treenit:
ma
juoksua töihin 10,2 km @4'30
juoksua töistä 7,0 km @ 4'44
ti
juoksua ja polkujuoksua 10,0 km @4'43
jumppaa 20 min ja juoksua 9,1 km @4'43
ke
juoksua 25,5 km @4'18 sis. 4x4km @3'53->3'46
to
juoksua töihin 9,8 km @4'33
juoksua töistä 6,1 km @4'48 ja jumppaa 16min
pe
juoksua ja polkujuoksua 15 km @4'43
la
juoksua 38 km @4'35
su
juoksua 7,4 km @5'25 (tytön kanssa eka lenkki niin että hää pyöräili ja mie juoksin)
juoksua 9,5 km @4'38 rannalle
Yhteensä 147,7 km
Harjoitussysteemi tulee olemaan hieman poikkeuksellinen. Ensin kaksi viikkoa matalilla tehoilla 150 km / vko, sitten vk-viikko ja sen jälkeen kevyt viikko joka päättyy special block-tyyppiseen päivään (esim. aamulla 30km 4'/km ja illalla 7x1000m). Tämän jälkeen sama setti.
torstai 23. kesäkuuta 2016
Vuoden toinen projekti onnellisesti ohi
Lappeenrannan Jukola painuu mieliimme ainakin sään puolesta. Mulle kyseessä oli 21. Jukola, eikä vastaavaa keliä ole muistaakseni koskaan ennen sattunut. Vanhemmat ihmiset kertovat, että Kytäjällä 80-luvulla oli vielä ikävämpää ja voi se niin ollakin.
Toukokuussa Tiomilan jälkeen elättelin pieniä toiveita ykkösjoukkueen paikasta, mutta kuten jo edellisessä kirjoituksessa totesin, näytöt jäivät antamatta. Pipo antoi kuitenkin erittäin mieluisan osuuden, eli tehtäväkseni sain viedä Kalevan Rastin kakkosjoukkueen viestiä toisella osuudella.
Flunssa jatkui jatkumistaan. Viikko tuli täyslepoa, ja sen jälkeen sain tehtyä viikon verran kevyttä lenkkiä kerran päivässä. Olo oli kuitenkin edelleen vaisu, ja limaa irtosi varsinkin aamuisin jostain syvältä pieninä vihreinä klimppeinä. Torstaina juoksin Huippuliigan B-erässä erittäin tukkoisen suorituksen. 3 minuuttia pelkällä jalalla tappiota Muukkoselle keskimatkan kisassa ei mieltä ylentänyt.
Ennen kisaa mietin ensimmäistä kertaa urallani, onko metsään lähteminen edes turvallista. Tuuli oli niin kova että arvelin puiden kaatuvan päälle. Ehkä tässä on pientä liioittelua, mutta siltä se tuntui. Juuso toi viestin ihan mukavasti 4 minuuttia kärjen jälkeen sijalla 78. Perinteisen nihkeän alun jälkeen aloin tekemään nousua ja varvauksessa olinkin ilmeisesti jo kahdenkympin joukossa. Ketään en muista ohittaneeni, mutta hajontarastien kohtuullisen virheetön poimiminen nosti sijoitusta, samoin muutaman edellä menevän letkan kiinni juokseminen tiepätkillä.
Loppulenkin aluksi vaihdoin rastikoodin Jarkko Huovilan kanssa ja sama hajonta tuntui olevan. Jarkon erittäin vauhdikas eteneminen johti lopulta siihen, että Kalevan Rastin paita (Hannu Airila) alkoi vilkkumaan edessä. Tässä kohtaa on todettava Ikaalisten Aleksi Karppisen vaikutuksen tehnyt juoksuvauhti, hän pystyi semmoisiin rytminvaihdoksiin joista voin itse vain haaveilla. Täytyy myöskin tunnustaa, että jälkikäteen oli tarkistettava miehen nimi tuloksista.
Loppulenkki meni kituen ison letkan puolivälissä. Lopussa paukut oli tosiaankin käytetty eikä kärkisijoituksista tarvinnut edes haaveilla. Ilokseni kuuluttaja totesi että tein osuuden pohja-ajan ja sitä piti vähän tuulettaa.
Viime vuoden vaivaamaan jääneen heikon Jukola-suorituksen jälkeen halusin vain juosta mahdollisimman hyvän henkilökohtaisen ajan osuudellani. Oli joukkue sitten mikä tahansa. Ja koska oman osuuden tolppa irtosi, niin vuoden toisen projektin voidaan katsoa onnistuneen.
Ensi maanantaina alkaa sitten matka kohti Berliinin maratonia. Blogi tulee aktivoitumaan.
keskiviikko 8. kesäkuuta 2016
Pohjoistuuli puhaltaa
Tiomilan jälkeen ajattelin, että tässähän ehtii vielä hyvinkin huippukuntoon ennen Jukolaa. Periaatteessa harjoittelu onkin suurimmalta osin edennyt hyvin, ja kunto on alkanut viime aikoina tuntua parhaimmalta sitten Berliinin puolimaratonin vuonna 2015. On kuitenkin muutamia seikkoja, jotka lopulta uhkaavat koko Jukola-projektia.
- Näyttöjen puute. Joutsenon kisoissa iski kesken suorituksen selkäkramppi ja tuloksena keskeytys. SM-keskimatkan jouduin jättämään väliin flunssan vuoksi.
- Flunssa. Se on jatkunut viime perjantaista lähtien ja tänään tuntuisi olevan huonoimmillaan. Eli viikonlopun riennot jäävät väliin 99 % varmuudella.
Muuten on mennyt ihan hyvin. Vapaa-aikaa tuntuu nykyisellä 20h / vko työtahdilla riittävän ihan eri malliin kuin ennen. Toisinaan ehtii jopa lepäämään, eikä tarvitse aamuisin herätä kuudelta lenkille. Haittapuolena on tietysti tulojen tippuminen, mutta sen kyllä kestää jos vastapalvelukseksi saa hieman lisää löysää aikaa.
Ensi viikolla onkin edessä viikon mittainen kesäloma Kaakkois-Suomessa. Tarkoituksena on käydä harjoittelemassa Lappeenrannassa ainakin parin treenin verran. Jukolan maasto tuskin poikkeaa siitä pusikosta, mitä sillä seudulla yleensä on eteen tullut. Kartassa tulee olemaan korkeuskäyriä siellä ja täällä, toisinaan hieman tiheämmässä ja toisinaan harvemmassa. Lisäksi kartalla tulee olemaan kiviä, kumpareita, muutama vesistö sekä metsäautoteitä normaalin verkoston verran. Suunnistus tuossa maastossa on ns. perussuunnistusta. Eli pitää katsoa kartalta missä rasti on, ja sitten on vain juostava sinne niin nopeasti kuin pääsee. Yleisesti ottaen juokseminen rastilta toiselle tulee tehdä melko suoraviivaisesti, joskin muutamalla rastivälillä on kenties kierrettävänä joku tosi tumman vihreällä merkattu alue tai jyrkännerivistö. Jos kyseessä on yö-osuus, suunnistus ei poikkea päiväsuunnistuksesta nykyisillä valotehoilla juuri millään tavalla.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että maastoon voisi lähteä ylimielisellä asenteella. Ei lainkaan, suunnistus ei onnistu jos asenne ei ole riittävän nöyrä. Kuten sanottu, rastiväli voittaa lopulta aina, oli miten hyvä suunnistaja tahansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)