- Näyttöjen puute. Joutsenon kisoissa iski kesken suorituksen selkäkramppi ja tuloksena keskeytys. SM-keskimatkan jouduin jättämään väliin flunssan vuoksi.
- Flunssa. Se on jatkunut viime perjantaista lähtien ja tänään tuntuisi olevan huonoimmillaan. Eli viikonlopun riennot jäävät väliin 99 % varmuudella.
Muuten on mennyt ihan hyvin. Vapaa-aikaa tuntuu nykyisellä 20h / vko työtahdilla riittävän ihan eri malliin kuin ennen. Toisinaan ehtii jopa lepäämään, eikä tarvitse aamuisin herätä kuudelta lenkille. Haittapuolena on tietysti tulojen tippuminen, mutta sen kyllä kestää jos vastapalvelukseksi saa hieman lisää löysää aikaa.
Ensi viikolla onkin edessä viikon mittainen kesäloma Kaakkois-Suomessa. Tarkoituksena on käydä harjoittelemassa Lappeenrannassa ainakin parin treenin verran. Jukolan maasto tuskin poikkeaa siitä pusikosta, mitä sillä seudulla yleensä on eteen tullut. Kartassa tulee olemaan korkeuskäyriä siellä ja täällä, toisinaan hieman tiheämmässä ja toisinaan harvemmassa. Lisäksi kartalla tulee olemaan kiviä, kumpareita, muutama vesistö sekä metsäautoteitä normaalin verkoston verran. Suunnistus tuossa maastossa on ns. perussuunnistusta. Eli pitää katsoa kartalta missä rasti on, ja sitten on vain juostava sinne niin nopeasti kuin pääsee. Yleisesti ottaen juokseminen rastilta toiselle tulee tehdä melko suoraviivaisesti, joskin muutamalla rastivälillä on kenties kierrettävänä joku tosi tumman vihreällä merkattu alue tai jyrkännerivistö. Jos kyseessä on yö-osuus, suunnistus ei poikkea päiväsuunnistuksesta nykyisillä valotehoilla juuri millään tavalla.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että maastoon voisi lähteä ylimielisellä asenteella. Ei lainkaan, suunnistus ei onnistu jos asenne ei ole riittävän nöyrä. Kuten sanottu, rastiväli voittaa lopulta aina, oli miten hyvä suunnistaja tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti