Kisaraportin kirjoittaminen on hieman venähtänyt, lomalla en jaksanut asiaan paneutua ja sen jälkeen en ole muka ehtinyt. No, tällä kertaa en jaksa varsinaiseen juoksuun monellakaan rivillä paneutua. Lyhyesti sanottuna alaraajat eivät ole tasapainossa todennäköisesti kevään leikkauksesta johtuen, ja tämä johti pakaran/takareiden kipuun 25 kilometrin kohdalla. Sitkistelin vielä 31 kilometriin, missä tein täysin oikean ratkaisun ja lopetin siihen. Vauhti oli ollut juuri ennakkosuunnitelman mukaista ja sijoituskin nousussa, mutta voi toki olla että olisin sipannut loppumatkasta joka tapauksessa. Se jää arvoitukseksi.
Kisan kesken jääminen ei ollut iso pettymys. Pelotti kuitenkin,sainko vammautettua itseni taas vaihteeksi niin, että tämäkin talvi menisi korvaavien harjoitusten parissa. Olen jo aloittanut fysioterapian, ja pystyn tällä hetkellä juoksemaan joten sikäli näyttäisi varsin hyvältä.
Motivaatio on tällä hetkellä paras sitten vuoden 2013. Olisi hienoa pystyä juoksemaan säännöllisesti koko talven ajan ja se antaa intoa. Keväällä tuskin olen vielä ennätyskunnossa, mutta ensi syksynä ajatuksena on parantaa maratonennätystä uusille minuuttilukemille. Sitä kohti mennään nyt maltillisella ohjelmalla, ja joka viikko aion pitää ainakin yhden juoksuttoman päivän. Fysioterapiaa ja hierontaa jatketaan jotta jalat saadaan tasapainoon.
Näillä ajatuksilla eteenpäin. Raporttia annan säännöllisesti pitkin talvea.
