lauantai 25. marraskuuta 2017

Valencian maraton yläkanttiin

Viime syksyisen Berliinin sub230 - juoksun jälkeen olin sillä mielellä, että se jäisi erittäin suurella todennäköisyydellä ennätyksekseni. Harjoittelu oli sujunut ilman ongelmia, enkä uskonut että se enää onnistuisi. Eikä minua haitannut jos 2:29.37 olisi ennätysjuoksukseni jäänyt, se riitti tavoitteen täyttämiseksi.

Viime kevään kisat sujuivat nihkeästi (keskeytys Rotterdamissa ja Karhunkierroksella), eikä yli 37 minuutin kymppi kesäloman päätteeksi varsinaisesti odotuksia lisännyt. Harjoittelu alkoi loman jälkeen eli 16 viikkoa ennen syysreissuksi valittua Valencian maratonia. Harjoittelu oli rikkonaisempaa kuin vuosi sitten, heti kärkeen tuli viikon selkäkipu ja täyslepo, ennen Nuuksio Classicia olin flunssassa, ja viimeiset kolme viikkoa ennen Valenciaa selkä kipuili jatkuvasti. Projekti sisälsi kolme maratonia: Nuuksion ja Kolin polkujuoksut sekä SM-maratonin Jyväskylässä. Juoksin ne kaikki hieman pintakaasulla ja jokainen näistä tuntui nostavan kuntoa. Kaikkien kolmen maratonin jälkeen kävin kevyellä lenkillä jo seuraavana päivänä, ja palautumiseen riitti 3-4 päivää.

Vetotreenit eivät kulkeneet missään vaiheessa, mikä huolestutti hieman. En meinannut päästä tonnin vedoissa alle 3'20-tahtia oikein mitenkään, ja maratonin vauhdin pitäisi olla reilu 3'30/km. Kolme viikkoa ennen Valenciaa Joensuuhun satoi lumi, ja siirryin juoksumatolle. Tein viikon aikana viisi vetotreeniä ja yhden pitkän lenkin. Jokainen vetotreeni kulki edellistä paremmin, ja onnistuin juoksemaan treenit hallitusti suunnilleen anaerobisen kynnyksen vauhtia. Viikon ohjelma oli seuraava:

Ma 4x4' / 2'
Ti 3km + 2 km + 1 km
Ke 3 x 2 km
To 3x10min
Pe lepo
La 5 km @3'30 + 4x4'/2' (3'18 → 3'12) + 5 km @3'24
Su 30 km

Kevyitä lenkkejä en siis tehnyt yhtäkään. Tämän jälkeen otin kaksi viikkoa aika kevyesti ja kunto tuntui vetoviikon seurauksena ottaneen hyppäyksen eteenpäin. Kisaviikolla maanantaina tonnit kulkivat aivan eri kululla kuin aikaisemmin, ja keskiviikona rennossa 8 km vauhtikestävyystreenissä alkuvauhti 3'40/km tuntui lähes hölkältä.

16 viikon treenikilsat olivat 132, 0, 100, 122, 122, 97, 110, 84, 115, 140, 116, 110, 142, 130, 90, 76 ja kisaviikko 92 km.

Selkää en ennen kisaa saanut täysin kuntoon, mutta ei se varsinaisesti enää haitannutkaan juoksua. Viimeiset kaksi viikkoa perheessä oli jatkuvasti flunssaa ja itsekin olin jatkuvasti siinä rajoilla. Tämä rajoilla taiteilu jatkui aina kisa-aattoon saakka, jolloin kröhää tuntui hieman olevan. Eli kaikenlaista pientä harmia, kuten elämässä kuuluukin olla.

Lensimme Matun kanssa Valenciaan perjantai-iltana. Perillä olimme 23:10 ja sen jälkeen ajoimme taksilla lentokentän lähellä sijaitsevaan hotelliin. Uni ei meinannut tulla ja aloin hermoilemaan. No, kohtalaiset unet sain kuitenkin plakkariin. Lauantaina kävin heti aamusta juoksemassa 7 kilometrin lenkin, jonka päätteeksi juoksin yhden kilometrin kovaa. Kulku hyvä, ei hätää!

Aamupalan jälkeen ajoimme metrolla keskustaan ja otimme majoituksen. Ensimmäinen Air BNB:n kautta varattu majoitus ei tyydyttänyt, vaan vaihdoimme viereiseen hotelliin. Tämän jälkeen ohjelmassa oli kävely expoon, numeron noutaminen, kävely takaisin ja pitsan syöminen. Hermoilin hieman koko ajan, koska en olisi halunnut kävellä noin paljon kisaa edeltävänä päivänä. Tuskin tällä kuitenkaan lopulta oli mitään merkitystä kulkuun, kuitenkin suosittelen matkustusta kisapaikalle hieman aikaisemmin jotta kisaa edeltävän päivän voi ottaa maksimaalisen rennosti.

Startti tapahtui heti aamusta 8:30, joten kisapaikalle oli lähdettävä kävelemään klo 7:00. Saavuimme kisakeskukseen 7:30 katselimme systeemit kuntoon, ja 7:50 jätin kamat säilytykseen. Tein lyhyen verkan ja siirryin lähtökarsinaan jo 25 minuuttia ennen lähtöä, varmistin siten pääsyn eturiviin. Viimeiset 25 minuuttia jouduinkin seisomaan paikallani asemat pitääkseni. Eliitti saapui paikalle, ja hieman ennen lähtöä pääsin aivan eturiveihin.



Olin kirjoittanut ennätysjuoksuni väliajat käteen ja vertailin vauhtiani niihin aina viiden kilometrin välein. Kisa lähti sitä totuttua vauhtia käyntiin, sopivaa porukkaa ei oikein löytynyt, ja seilasin vähän edestakaisin eri porukoiden välillä. Kolmen kilometrin kohdalla ohi heitti kaveri, jonka selässä oli Suomen lippu. En tuntenut miestä, mutta selkä katosi näkyvistä nopeasti joten vauhtia tuntui olevan. Ensimmäinen vitonen 17.26 eli 11 sekuntia edellä ennätystä. Kympissä väliaika tasan 35 minuuttia ja juoksu tuntui hyvältä. Berliiniä edellä tässä kohtaa 17 sekuntia. Tämän jälkeen löytyi sopiva porukka johon liimauduin. 15 kilometriin edelleen hienosti 18 sekuntia edellä ennätystäni. Seuraava kontrollipiste oli puolikas maratooni, se kulki aikaan 1:14.10 mikä tarkoittaa 23 sekuntia ennätystäni edellä. Edelleenkään en todellakaan ajatellut juoksevani ennätystäni, vaan laskeskelin lähinnä paljonko saan hyytyä että 2:33 menisi (se oli minimitavoite). Mietiskelin ettei minusta ole laittamaan itseäni liian tiukoille, henkinen kantti ei yksinkertaisesti ole riittävä. Lisäksi edessä olivat nousuvoittoiset vitoset ja matkan rasitukset alkoivat tuntumaan. 25 kilometrin paikkeilla juoksimme kisakeskuksen vierestä ja kannustus oli kovaa. Väliaika 1:28.04 ja Berliiniä edellä enää 15 sekuntia. Lisäksi porukassa juokseminen oli mennyt väkisin roikkumiseksi, joten annoin hieman periksi. Tämä saattoi olla lopulta hyvä ratkaisu koska ohitin lopussa aika monta tuosta porukasta. 30 kilometriin saavuin ajassa 1:45.41 ja etua oli enää 12 sekuntia. Tämän jälkeen sain jostain lisää virtaa ja sytyin taistelemaan. Hieman ennen 35 kilometrin paalua sain näkyviin sen saman suomalaisjuoksijan, joka oli mennyt ohi kadoten horisonttiin alkumatkasta. Päätin että tuon minä ohitan, ihan sama miltä se tuntuu, mutta ohi menen. 35 kilsan väliajassa 3 sekuntia edellä Berliiniä, mutta nyt olin täynnä virtaa toisin kuin silloin. Ensimmäistä kertaa ajattelin ennätyksen rikkomista ihan realistisesti. Meno jatkui vahvana ja suomalaispaita lähestyi hitaasti mutta varmasti. Kilometrit napsuivat sinne 3'30 tuntumaan mikä lupasi hyvää! 39 kilsan kohdalla heitin suomalaispaidasta ohi ja kirjasin 40 kilometrin väliajaksi 2:21.08. Sehän oli peräti 42 sekuntia ennätystä edellä ja juoksu kulki. Viiimeiset 2 kilsaa nautin ihan satasella ja pidin vauhtini, jopa kiihdytin. Viimeiset 2,2 kilsaa kulki ajassa 7'39 ja loppuajaksi kirjautui uusi ennätys 2:28.44.

Se toinen suomalainen oli Björn Sandler. Hän kertoi parantaneensa ennätystään 8 minuuttia ja sub230 tuli hänellekin tehdyksi. Mielestäni varsin uskomaton veto, varsinkin kun oli vetänyt ensimmäisen puolikkaan 1:12.50 eli tehnyt ennätyksensä puolimaratonilla. Painakaa nimi mieleen.

Noin minuutti maaliintulon jälkeen tuli perinteinen maratonitku. Siinä purkautuu helpotus maaliin pääsyn johdosta ja palkinto niistä aamuista, kun olen kuuden jälkeen lähtenyt vetämään kovaa treeniä, jotta illalla voisi keskittyä muihin tärkeämpiin asioihin. Mahtava palkinto, joka kannustaa jatkamaan juoksuharrastusta edelleen.




Oman juoksuni jälkeen jännäsin, juoksisiko Matu oman maratondebyyttinsä maaliin saakka. Hän oli joutunut sairastelun vuoksi käytännössä lepäämään kaksi viikkoa ennen kisaa. Ja kyllä, sieltä vain tultiin maaliin ja hyvissä voimissa! Ei huono päivä.



Miksi jaksoin tällä kertaa sen viimeisenkin vitosen? Uskon että kolme harjoituksena juoksemaani maratonia toimivat kestävyyden lisäämiseksi hyvin, ja projektin loppuvaiheessa onnistuin tehoviikolla parantamaan vielä vauhtiani. Tämän ansiosta maratonvauhti tuntui varsin helpolta. Ajatteluni on muuttunut siinä mielessä, että maratonistakin voi palautua varsin nopeasti, jos ei niittaa sitä täysillä. Kyllähän maailman huippumaratoonaritkin perustavat harjoituksensa reippaisiin/koviin pitkiin lenkkeihin, ja kisojen yhteydessä tämänkaltaisen harjoituksen tekeminen onnistuu kaikkein helpoiten. Varsinkin yksin treenatessa joku 35 - 40 kilometrin lähes maravauhtinen lenkki vaatii aika kovan kaverin, kisoissa se on vaan helpompaa.

Vietimme Valenciassa vielä maanantain pyöräillen ympäri kaupunkia. Koko reissun aikana emme nähneet yhtään pilveä ja kaupunki oli hieno. Valencian maraton on erittäin tasokas kisa, joten suosittelen sitä kaikille. Nyt menee jo liialliseksi hehkutukseksi joten lopetan raportin tähän.








torstai 16. marraskuuta 2017

Virittelyt

Tänään kohti Haminaa, ja huomenna illalla sitten Valenciaan. Keli näyttäisi olevan kohdillaan.

Viimeisten viikkojen löysäilyn jälkeen, kun selkäkin on tuntunut paremmalta, treenasin hieman totuttua kovemmin maanantaina ja keskiviikkona. Ei liian kovaa, mutta kuitenkin hyvät treenit sain tehtyä. Nyt vain tankkailen ja lauantaina käyn aamulenkin Valenciassa.

Ma
5x1km pal. 2min (3'18, 3'16, 3'14, 3'10 ja 3'06). Yhteensä 11 km.
Kevyt 6 km

Ti
Kevyt 8 km, lopussa 1 km 3'30

Ke
Kevyt 6 km
vr 2km + kiihtyvä 8 km (3'45→3'17) + vr 1 km. Yhteensä 11 km.

Eilisessä kahdeksan kilometrin kiihtyvässä kulku oli todella hyvä, 3'40-vauhti tuntui aivan hölkältä. Täytyy kuitenkin muistaa, että juoksin treenin matolla, joten ei tuosta nyt aivan varma voi olla. Joka tapauksessa kunto vaikuttaisi olevan ihan mukavalla tasolla.

Juoksen numerolla 377 ja liveseurantaa saattaa kenties ilmestyä kisasivuille.

Suomalaisista on tietojeni mukaan juoksemassa kovat tykit, eli Jarkko Järvenpää ja Aki Nummela. Toivotetaan pojille onnea ja menestystä, mie varmistelen sitten selustat siellä taaempana.






maanantai 13. marraskuuta 2017

Kiirastuli

Maratonin juokseminen on yleensä palkitsevaa. Vaikka ennätystä ei aina tulisi, niin maaliin pääseminen on niin iso helpotus, että fiilis on joka kerta hyvä. Tämän tunteen vuoksi harrastan maratonjuoksua ainakin toistaiseksi. Sitten kun tulen maratonilta maaliin niin, ettei se tunnu miltään, lopetan. Lopetin suunnistuksenkin siksi, ettei se enää tuntunut miltään.

Maratonharrastuksessa on kuitenkin sellainen puoli, mikä pistää vihaksi. Nimittäin viime hetkillä tulee yleensä aina jotain vaikeuksia, ja sitten saa jännätä hermot kiristellen, pääseekö lähtöviivalle lainkaan, ja jos pääsee, niin millaisessa kunnossa. Tällä kertaa kaikki sujui todella hyvin elokuulta alkaen, kunnes 27. lokakuuta selkä alkoi oireilemaan. Se ei ole ollut niin pahana kuin joskus, ja olen pystynyt kuitenkin juoksemaan, mutta jos tilanne ei asetu niin maraton asfaltilla voi olla aikamoinen haaste. Olen käynyt hieronnassa, eräs tuttu fyssari on sitä katsonut, ja lisäksi käytössä on ollut sähköhoito sekä koko ajan muutenkin käytössä oleva biologinen reumalääke. Tunne selässä kuitenkin on edelleen sama kuin 27 lokakuuta. Kilometrimäärät ovat kahdella edellisellä viikolla olleet 94 ja 76, joten kovin paljon en ole juossut. Kyllähän tässä on kyse selkärankareumaan liittyvästä kivusta, koska burana auttaa kipuun erittäin hyvin. Maha ei kuitenkaan kestä sitä myrkkyä, joten on vain toivottava, että perjantaina pistetättävä biologinen lääke auttaa ja sunnuntaina eli kisapäivänä selkäkipu on poissa.

Viime viikko oli melkoista kiirastulta, kun lapsemme olivat ankarassa nuhassa. Käsien pesemisellä ei ole mitään merkitystä siinä vaiheessa, kun sitä räkää tuntuu olevan kaikki paikat täynnä ja aivastuksia tulee suoraan päin näköä. Perjantaina olo tuntuikin flunssaiselta, samoin lauantaina, mutta tällä hetkellä vaikuttaisi siltä että säästyin pahimmalta.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan ja odottamaan, mikä on viikon kuluttua fiilis!

Viime viikon pyristelyt:

Ma
Lepo (oli muistaakseni niin huonot yöunet alla, etten jaksanut tehdä mitään)

Ti
Töihin 7 km
Töistä 9 km sis. 4x100m

Ke
VL 3x(2'+1'+30s) vetojen välissä 1'. Yhteensä 9 km.
Kevyt 7,6 km sis. 4x100m

To
Töihin 7 km
Töistä 11 km Aaro Asikaisen kanssa, lopuksi 4x100m

Pe
Flunssa

La
Flunssa

Su
Kevyt 16 km
Kevyt 9 km

Yhteensä 76 km



tiistai 7. marraskuuta 2017

Yöllisiä ajatuksia

Viimeisen 1,5 viikon aikana on Valencian maratonprojektin ylle ilmaantunut harmaita pilviä, ja ihan pyytämättä. Tässä aina niin posiiivisia ajatuksia viime yöltä, kun valvoskelin aamuyön tunteina nuhaisen tytön kanssa sohvalla.

Nythän tässä käy niin, että kaikki tehty työ valuu viime hetkillä hukkaan. Selkä on ollut kipeänä 1,5 viikkoa eikä lähde paranemaan. Molemmille tytöille iski kova nuha ja kohta se tarttuu minuunkin. Kaikki viimeistelytreenit jäävät väliin ja kunto romahtaa samalle tasolle kuin kesälomalla. Jos nyt edes tuon selän takia pääsen koko reissuun. Töissäkin on keskeneräisiä hommia vaikka millä mitalla, en ehdi niitä mitenkään tekemään. Varmaan on pakko sitä paitsi hakea saikkua selkäkipuun vedoten, ei se istuminen hyvää tee kuitenkaan. Jaahas, montas tuntia tässä on jo tullut valvottua, tuskinpa enää nukahdan ja huominen on yhtä tuskaa ellen jopa ole itsekin jo sairaana. 

Aamulla heräsin ja juoksin töihin. Ja 8 kuukauden hoitovapaa alkaa 1.12. Ja selkäkin antoi juosta kohtuullisen mukavasti. Ja viime lauantaina juoksin parhaan treenini yli vuoteen, ihan kevyesti. Ainahan tässä loppuvaiheessa on jotain ongelmia tullut, paitsi viime syksynä.

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Hyvä tahti jatkuu

Viime viikolla jatkoin mielestäni hyvällä tiellä harjoittelun suhteen. Kilometrejä tuli 130, kovemmat treenit sujuivat ja muutenkin pösänderi oli hyvä. Pitkää lenkkiä en juossut, mikä sekin oli suunniteltu juttu. Viikonloppuna olin Haminassa isän 60-v juhlissa, joten en jaksanut siihen alkaa sovittelemaan mitään superpitkää treeniä.

Tämän viikon alku on ollut hieman mollisointuihin taipuvainen, johtuen lähinnä talven tulosta Joensuuhun. Sunnuntaina ja maanantaina taivaalta puski ihan hyvä kerros lunta, ja kaikki tiet ovat tällä hetkellä umpijäässä. Kyllähän olosuhteet saisivat olla paremmat, silloin kun maratonille valmistautuu, mutta näillä on nyt toimeen tultava. Ehkäpä nyt ei tule treenattua liikaa viimeisillä hetkillä? Valencian maratonin ajankohta on hieman turhan myöhäinen Suomen olosuhteisiin nähden, ja uhkana on motivaation lopsahdus juuri ratkaisevilla hetkillä.

Tässä viime viikon treenit:

Ma
10 km kiihtyvä pk
7 km ekstrakevyt tytön kanssa

Ti
vr 3,3 km + matolla 20x1min @3'06 yhteensä 14,3 km
töistä kotiin Aaro Asikaisen kanssa 8,5 km kevyttä

Ke
Kevyt 10,7 km, lopussa 1km 3'40 ja 4x100m

To
Vauhtileikittely matolla 3x3'/1' + 5x2'/1' + 8x1'/1' + 5x30s/30s eli yhteensä 13,6 km @3'35
Töistä kotiin kevyt 6,4 km

Pe
Töihin 8 km @5'00→4'00
Haminassa iltalenkki vaimon kanssa 7 km

La
vr 2,4 km + Kirkkojärven ympäri 15 km @3'38 + vr 2,8 km. Olosuhteet olivat nihkeät mutta hyvin kiihtyi loppua kohti.

Su
Kevyt 20 km @4'45. Satoi vettä ja räntää ja tuuli ja oli niin harmaata ettei harmaampaa voi olla.

Viikko yhteensä 130,7 km

Treenit ovat sujuneet viime aikoina ihan mukavasti, ja suurin työ alkaa olla takana. Nyt ei tarvitse kuin ottaa pieni intervallikausi ja odotella kunnon nousemista. Kyllä se vielä vähän nousee, jos on noustakseen. Tällä viikolla juoksen noin 2,5 tunnin lenkin kevyellä teholla ja se on sitten pitkien lenkkien osalta siinä. Jos flunssa on tuloillaan jossain vaiheessa, niin nyt tai viimeistään ensi viikolla olisi hyvä hetki.

tiistai 24. lokakuuta 2017

Ennätysviikko

Viime viikon kilometrit 142 ja sehän taitaa olla tämän vuoden enkka. Tämä tuli vieläpä yhdellä lepopäivällä, joten harjoittelu oli ehdottomasti liiallisuuksiin menevää. Maanantaista torstaihin juoksin kaikki työmatkat erilaisilla teemoilla varustettuna. Perjantaina keräsin voimia, koska lauantain reippaampi pitkä lenkki oli yksi niistä harjoituksista, mikä oli saatava onnistumaan ihan vain itseluottamuksen nostamisen kannalta. Ja sehän onnistuikin jopa paremmin kuin ajattelin.

Tuon pitkän lenkin palauttelut sujuivat ravintola Kerubissa burgerin ja Samuli Putron tahdissa. Ellen väärin muista, olen edellisen kerran käynyt keikalla syksyllä 2013, joten vähiin on jäänyt. Varsinaisesti tämä ilta ei mennyt ryyppäämisen puolelle, se on todettava. Eihän nykyään uskalla montaa annosta ottaa, koska seuraavan aamun aikainen herätys on joka tapauksessa edessä. Odottelenkin jo kovasti viidenkympin villitystä.

Ma
Kevyt 10 km ja 5x100m
Perusmättö 9 km + 4x100m

Ti
vr. 3,5 km + 3x 2+1 km (7'00, 3'20, 6'56, 3'18, 6'52, 3'12) yhteensä 15 km
kevyt 6 km

Ke
10 km 5'15→4'08 ja 5x100m
10 km @4'38

To
vr 3,5 km + 10x2'/1' + 10x1'/1' (3'30/4'00 ja 3'20/4'00) VL yhteensä 13,5 km @3'38.
kevyt 7 km

Pe
Lepo

La
36 km @4'06. Alkuun 10 km 43 min ja siitä annoin kiihtyä vähän reilun nelosen vauhtiin, 29→34 km @3'45 ja viimeinen kilsa 3'20. Ei tuntunut kovin raskaalta ja loppukin kulki helposti. Kylläpä teki hyvää.

Su
Vaimon kanssa kevyt 20 km @5'50

Viikko yhteensä 142 km

Tämän viikon tavoitteena on juosta noin 120-130 kilometriä ja tehdä pari hyvää treeniä. Pitkää lenkkiä ei välttämättä ole lainkaan ohjelmassa.



maanantai 16. lokakuuta 2017

Ja taas piti palautua

Kolmas maratonpalautuminen tälle syksylle saattoi olla vähän nihkeämpi kuin kaksi edellistä, johtuen Kolin seudulla sijaitsevien alamäkien etureisistölle aiheuttamista lihasvaurioista. Alkuviikon yritin hölkkäillä sen mitä pystyin, mutta eihän se kipeillä jaloilla nautintoa ollut. Torstaina sain tehtyä hieman räväkämpää treeniä, eli juoksin tutun 3 km vk-osion jälkeen 10x30 sekuntia tiukahkoon mäkeen. Sen jälkeen perjantaina otin hieronnan (kuten joka viikko, en ole sitä tainnut mainita) ja lauantaina olikin hyvä pitkä lenkki sisältäen Katajan järjestämän testijuoksun eli Kolmion kirmaisun 11,25 km.

Ma
kevyt 6 km @5'11

Ti
kevyt 9 km @4'59

Ke
kevyt 7,8 km @4'50 töihin sis. 4x100m
kevyt 12,2 km @4'46 sis. 5x100m

To
13,4 km sisältäen 3 km vk 10'25 + 10x30s/1min mäkivedot

Pe
12,4 km @5'00→4'00

La
kevyesti 16 km + vk 11 km @3'35 + kevyt 5 km eli yhteensä 32 km

Su
kevyt 18,2 km @4'47

Viikko yhteensä 110 km

Valencian maratoniin on aikaa viisi viikkoa, joten nyt olisi hyvä saada ainakin kaksi, mielellään kolme kappaletta kunnon treeniviikkoja. Painotus on tästä eteenpäin arkisin kahdessa vetotreenissä, ja viikonloppuisin tavoitteena on juosta kunnollinen pitkä lenkki. Sieltä se kunto sitten putkahtaa jo on putkahtaakseen.

Launataina sippasin pitkän lenkin lopuksi ja kotiinpääsy tuntui siksi juhlavalta, että korkkasin välittömästi oikein kokiksen.

maanantai 9. lokakuuta 2017

Vaarojen maraton ja muuta kivaa

Viime viikolla tein paluun yhteen suosikkikisoistani eli Vaarojen maratonille Kolilla. Hieman riskipitoisesti juoksin nyt kolmannen maratonin viiteen viikkoon, joten tässä on varmasti palauttelun paikka jottei rasitus elimistössä kasva liiallisuuksiin. Viime yönä heräsin yltäpäältä hiestä märkänä, mikä perinteisesti on viitannut rasittuneeseen olotilaan.

En ole harjoitellut laisinkaan mäkisessä maastossa, mikä tuolla Kolilla käy ilmi loppumatkasta varsin selvästi. Viimeisessä nousussa (200 metriä korkeuseroa) jäin Ansiolle yli viisi minuuttia. Muuten meni kyllä suunnitelmien mukaisesti ja mielestäni tasaista vauhtia. Oli kiva että Henri malttoi kerrankin aloittaa oikeasti rauhallisesti, juoksimmekin yhdessä 18 kilsaa eli Kiviniemeen saakka. Sen jälkeen Henri kiristi ja minä jatkoin omaa tahtiani. Eihän tässä ehkä järkeä ollut, jonkun Nuuksio Classicin pystyy vielä tietreenailulla vetämään hyvin, mutta Kolille olisi hyvä tehdä edes vähän erikoisharjoittelua niin voisi jaksaa loppunousunkin. Nyt on jalat kyllä tosi kipeät joten ne pitää hoitaa kuntoon.

Tulokset

Pieni vaaratilannekin sattui matkan aikana. Kompastuin ja syöksyin pää edellä koivun runkoon päin. Ehdin onneksi kääntää päätä sen verran etten kopsahtanut suoraan nokka edellä siihen runkoon. Tästä kimposin sitten makaamaan selälleni viereiseen suohon eli vesilammikkoon. Marathon of Dangers.

Muuten viikko meni ihan nausteriin. Keskiviikkona sain hyvän treenin tehtyä, kun juoksin suoraan kotiovelta kympin reipasta 36'35 ja siihen päälle hiihtäjien testijuoksun 4,7 km Repokalliolla. Muut lenkit olivat kevyttä/perusmättöä.

Ma
Mette Fincken kanssa yhteislenkki 7,3 km @5'30

Ti
Töihin 14,7 km 5'30→4'00

Ke
10 km 36'35 + 4,7 km testijuoksu Repokallion latupohjalla 16'47. Yhteensä 16,5 km

To
Aamukasi eli 8,3 km @5'00→4'00
Töistä 10,3 km kevyesti

Pe
Töihin 8,1 km kevyesti

La
AV 2km + Vaarojen maraton 43,3 km 3.58 (2. sija)

Su
Kevyt perhelenkki vaunuja työnnellen 6,3 km @6'17

Yhteensä 116,6 km

Ja tähän kuvia:








maanantai 2. lokakuuta 2017

Kunto nousussa?

Mennyt viikko taisi olla parasta tekemistäni pitkään aikaan. Kenties on mentävä jopa viime vuoden puolelle, jos yhtä hyvää viikkoa etsitään. Määrääkin kertyi mukavasti eli 140 kilometriä ja lauantainen 3x5km treeni kulki paljon paremmin kuin kuukausi sitten.

Ma
Kevyt 8 km töihin @4'55
Kevyt 8,7 km töistä @4'40
Eilinen pitkä reipas painoi jaloissa

Ti
Aamulenkki 6 km 5'20→4'10
Iltalenkiksi 11x1km/1min vähän reilua maratonvauhtia eli 3'30/km. Yhteensä 15 km.

Ke
Aamulenkki 8,3 km @5'00
Töistä kotiin 10 km, mistä 8 km perusmätellen noin 4'00/km

To
Töihin 10,3 km @4'34
Töistä vauhtileikitellen 10x1'/1' + 10x2'/1'. Kovat pätkät 3'20-3'30 ja palautukset hölkötellen. Yhteensä 15,4 km

Pe
Töihin kevyt 8,3 km @4'55

La
3x5km @3'36, 3'33, 3'31. Yhteensä 20,2 km.

Su
Kevyt 30 km @4'30

Yhteensä 140 kilometriä.

Mukavaa huomata, että nousukuntoa on ilmoilla. Yli kolmekymppisiä lenkkejä en nyt ole kotiolosuhteissa juossut johtuen siitä, että maratoneja on jatkuvasti ohjelmassa. Tällä viikolla juoksen Vaarojen maratonilla, joten siinähän sitä pitkää siivua on taas tulossa ihan riittämiin. Sitten on vielä hyvin aikaa palautella ja terästää kuntoa kohti Valencian maratonia. Toivotan siis itselleni malttia lauantaille, jotta tuloksena olisi Nuuksio Classicin tapaan nousujohteinen suoritus. Semmoiset nostavat kuntoa, jos palauttelu sujuu hyvin eikä tule vammoja.



maanantai 25. syyskuuta 2017

Kohti Valenciaa

Olen nykyisin Ansion Henan tasolla tämän palautumisnopeuden suhteen. Eipä nimittäin tarvinnut kovin pitkää aikaa palautella, kun pääsin jo treenin makuun ihan kunnolla. Joskus aikoinaan saattoi kestää kuukauden, ennen kuin palautuminen maratonista oli tapahtunut. Voi toki johtua siitä, että siihen aikaan juoksin kovempaa kuin nykyään. Hyvä näin, koska katse on siirretty kohti Valencian aurinkoisia katuja sympaattisine kahviloineen ja tapas-baareineen.

Ma

Töistä kotiin kevyt 8 km @5'15. Vielä en pystynyt juoksemaan yhtäkään kilsaa alle 5 minuutin mutta hyvä että pystyin juoksemaan.

Ti

Juosten töihin 9 km @4'50
Juosten töistä 6,8 km @4'56


Ke

Juosten töihin 7,2 km 5'42 → 4'03
Juosten töistä VL 3x(90, 60, 30s) pal 90s perusmättöä. Yhteensä 9,9 km


To

Juosten töihin 11,7 km @5'30→4'00


Pe

Juosten töihin 17,6 km sisältäen 4x10'/3' (@3'35, 3'32, 3'33 ja 3'30) Hyvä kulku.
Juosten töistä 6 km


La

8 km 5'30→4'00


Su

30,2 km sisältäen 28 km kiihtyen 4'08→3'40. Keskivauhti 3'54.

Viikko yhteensä 115 kilsaa


Ajattelin vetää tämän syksyn hieman överiksi, kun olen jo hyvässä vauhdissa näiden maratonien suhteen. Niinpä ilmoittauduin mukaan 7.10. juostavalle Vaarojen Maratonille ja matkana on se lyhyt eli 42 kilometriä. Juoksen siis viiden viikon aikana kolme maratonin mittaista juoksua, mikä kuulostaa kovalta ja sitä se onkin. Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä kaikki ovat ikään kuin harjoituksia Valencian maratonia silmällä pitäen. Voihan olla, että homma menee pieleen ja rasitus nousee turhan kovaksi, mutta voi myös olla että kestävyys nousee uudelle tasolle. Tulokset löytyvät toivottavasti 19.11. Valencian maratonin internet-sivuilta.
D8RR debyytti ja iloisena matkaan





maanantai 18. syyskuuta 2017

SM-maraton 5. sija

Jalkoja ohentava filtteri



Höpöhöpö




Ma
Lepo

Ti
Lepo

Ke
Aamulenkki 6 km @5'10→4'10
Illalla 6x4min/2min maratonvauhtia, yhteensä 12,2 km (tukkosta, tukkosta)

To
Leikkipuistosta kotiin 8 km @5'00. Ei ole näin surkeaa kulkua ollut kuukausiin. Pohkeet todella kipeät, mikä johtunee uusista Skechersin kengistä jotka ostin viime perjantaina. Mitäköhän tästäkin tulee?

Pe
Juoksu töihin 8 km @4'41 ja pohkeet edelleen kipeänä. Muuten pontevampi olo muttei mikään lentoon lähtevä fiilinkin kuitenkaan.

La
vr. 2 km + SM-maraton 2:35.26 ja 5. sija. Tasaista vauhtia 36 km minkä jälkeen pieni hyytyminen. Viimeisellä kierroksella elättelin jo toiveita pronssista, kun parhaimmillaan 2,5 minuuttia edellä ollut Takala näkyi noin minuutin päässä. Mutta eipä se ollutkaan hyytynyt vaan lähti uuteen nousuun lopussa ja maalissa ero oli 2 minuuttia. Välissä oli vielä neljänneksi sijoittunut Kilpelä, jonka kanssa juoksimme samaa vauhtia koko toisen puolikkaan.

Su
Kevyttä hölköttelyä metsäpoluilla 5,2 km. Lihakset liian hyvässä kunnossa, ei ollut eilen ihan maksimaalinen suoritus.

Viikko yhteensä 84 km


Elämäni ensimmäinen SM-maraton on juostu ja tavoite saavutettu. Tavoitteitahan on monenlaisia, toisilla se on ME, toisilla suomenmestaruus ennätysajalla, toisilla ihan vain ennätys ja sitten voi olla tämmöinen tavoite kuten mulla oli nyt. Eli tämän hetken kuntoon nähden mahdollisimman järkevä ja tasainen juoksu ja sijoitus 5-6. Loppuajalla ei tällä kertaa ollut paljonkaan väliä, mutta 2:35.26 menee siihen sektoriin mihin arvelinkin pystyväni jos kaikki sujuu hyvin.

Maratonkeskittyneisyys oli tällä kertaa hieman hukassa, koska perjantaina työpäivän jälkeen ajelimme Jyväskylään, siihen päälle normaalit lapsiperheen säätämiset ja vielä vaimon Valon Kympin juoksun seuraaminen illalla vesisateessa. Lepohetki koitti joskus ennen iltakymmentä. Kaiken kaikkiaan oli kuitenkin kiva kun olimme reissussa koko perheen voimin ja sain kannustusta tärkeimmiltä ihmisiltä kisan aikana. Marraskuun Valencian reissun teemmekin sitten vaimon kanssa ihan kaksistaan.

Yhtä kaikki, lauantaina kisafiis oli aivan hyvä ja koko viikon oikutelleet pohkeetkin olivat jo paremmat. Lähdin alkuverkalle Miika Takalan, Marko Vaittisen ja Henri Ansion kanssa. Tämä olikin ensimmäinen kerta kun olen lämmitellyt maratonille, noissa ulkomaan kisoissa on ollut tärkeämpää hakeutua ajoissa lähtökarsinaan hyvän paikan varmistamiseksi.

Maratonin juokseminen ahdistaa etukäteen aika paljon, mutta ehkäpä ei enää niin paljon kuin ekoilla kerroilla. Tuo alkuverkka ainakin lievensi omalta osaltaan jännitystä joten sitä voisi harkita jatkossakin.

Kisa lähti rennosti liikenteeseen ja sopiva porukka muodostui heti lähdön jälkeen. Vaittinen veti alussa ja muut peesasivat. Jossain vaiheessa aloimme Peltoniemen Ossin kanssa vetämään vuorotellen, mikä oli hyvä vastatuulessa. Toisella kierroksella porukka taisi säilyä samana, mutta aloin huolehtimaan vetojuhdan tehtävistä yhä enemmän. Kolmannella kierroksella jatkoin samaa vauhtia, kenties jopa hieman kiihdytin, ja kohta olinkin yksin. Kierroksen lopussa ohitin Tuokon ja viimeisen kierroksen alussa Niinistö käveli vastaan. Kun yllättäen Takalan selkäkin alkoi näkymään pidemmillä suorilla, huomasin taistelevani jopa pronssista. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt edellä menevien hyytymistä, mitä ei koskaan tullut. Itse hyydyin 36 kilometriin ja km-vauhti tippui melkein 10 sekuntia. Viimeiset kilometrit olivat olemassa olevien asemien varmistelua, toki yritin vetää sen mitä pystyin koska edellä menevillä voi tulla yllättäviä ongelmia vaikka viimeisellä kilometrillä. Eipä niitä tullut ja hyvä niin. Jälleen kerran maaliin pääseminen oli varsin palkitseva kokemus. Maratonilla viimeiset kilometrit eivät ole mitään nautintoa, enkä ainakaan itse ole kovin usein tuuletellut vasta kuin 42 kilometrin paalulla. Vasta 200 metriä ennen maalia uskaltaa yleensä ajatella että maaliin pääseminen on sittenkin realistinen tavoite ja näin se meni nytkin.

Kierrosajat:
38'36
38'47
38'30
39'33

Finlandia Marathonia voin suositella jokaiselle. Järjestelyt toimivat, reitti on hyvä ja katsojiakin oli siellä täällä ihan mukavasti. Tapahtumassa on yritystä ja konsepti on hyvä. Perjantain kympin juoksu näytti hyvältä katsojankin näkökulmasta, sinne voisi joskus tulevaisuudessa mennä vaikka ravaamaan.

Valencian maratonille aikaa 9 viikkoa ja pitää ruveta reenaan, niin kuin Heinosen Mikko sanoi aina ennen.

maanantai 11. syyskuuta 2017

Vaisua vaisua

Palautuminen Nuuksion polkumaratonista meni jopa yli odotusten, ja pystyin lenkkeilemään viime viikolla päivittäin. Täytyy kuitenkin todeta, etteivät perjantain ja sunnuntain kovemmat harjoitukset turhan paljon lupailleet. Lihaksisto on jumissa ja silloin jalat eivät mene eteenpäin toivottua vauhtia, eikä hengityskään täydellisesti toimi. No, tehty mikä tehty, nyt on tämä viikko aikaa toipua ennen kuin SM-maratonin lähtö Jyväskylän Lutakonaukiolta on tapahtuva lauantaina 16.9.2017 klo 12:00.

Ma
Kevyt aamulenkura 7 km
Illalla rastinauhojen vienti Kalevan Rastin taitoharjoitukseen. Kävelyä mäkisessä maastossa 5,5 km. Suunnistuksen lopettamisen jälkeen metsässä liikkuminen on jäänyt varsin pieneksi, joten oli mukava käppäillä hienossa syysillassa pitkin metsiä.

Ti

Kevyt aamulenkki 6km
Iltalenkiksi 7,5 km @6'00 → 4'05


Ke

Aamulenkki 7 km 5'00 → 4'05
Illalla arvelin että voisi tehdä jonkun kovemman harjoituksen. Kaivoin Ossi Peltoniemen blogista hänen lyhyen vauhtileikittelytyyppisen treenin ja tein sen. Eli 3x(90s, 60s, 30s) pal. 90s noin 4'00-4'10/km. Vr 3 km + VL-osio 5,6 km @3'43 + Vr 1 km

To

Aamulenkki 8 km
Töistä kotiin 10 km. Kuuntelin pitkästä pitkästä aikaa Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen levyä Itku pitkästä ilosta vuodelta 2004. Kylläpä kuulosti hyvältä. Nehän vetää keikan Kerubissa jossain vaiheessa syksyä joten sinne voisi jopa harkita menevänsä. Harkinnan asteellehan se jää kuitenkin.


Pe

Ennen töitä 8x1000m/1,5min keskiarvolla 3'22. Just ja just pääsin viimeisen vedon alle 3'20. Jo on vaikeaa nykyään tämä kovempi juoksu. Yhteensä 14,5 km.

La

Illalla kevyt 13 km kaatosateessa virkisti kummasti, lihakset vaan kipeänä ja juoksu jäykähköä.

Su

Suunnitelmana oli juosta 3x5km noin 3'40-tahtia mutta jouduin heikon kulun vuoksi muokkaamaan treeniä muotoon 5km + 4km + 3km + 2km + 1 km. Vauhti ei oikeastaan kiihtynyt vaikka vedon mitta lyheni. Verskoineen 22,5 km.

Viikko yhteensä 110 kilometriä.

Maratonviikollahan olen yleensä tehnyt vain 2-3 lenkkiä ja olo on aina kohentunut tämän myötä merkittävästi. Samaa kaavaa noudatan myös nyt. Jyväskylässä on tarkoituksena edetä maltillisella alkuvauhdilla ja säilyttää se maaliin saakka, mikäli mahdollista niin negatiivinen splittikin voisi tulla kyseeseen. Mutta katsotaan nyt miten kunto tässä ehtii nousemaan.

Lähtölistaa silmäillessä totesin, että siellä on viisi semmoista juoksijaa, joille en kuuna päivänä pärjää. Sen jälkeen tuleekin sitten tasaisempaa, ja olen merkannut muutaman juoksijan joiden kanssa voisi matkaa taittaa.

tiistai 5. syyskuuta 2017

Flunssa + Nuuksio Classic

Mennyt viikko oli kaksijakoinen. Sain maanantaina ja tiistain välisenä yönä flunssan, ja heräsin tiistaina kurkku kipeänä. Aloitin heti kättelyssä sinkkisuihkeen käytön ja katso, keskiviikkona kurkku oli jo melko kivuton. Torstaina menin jo lenkille vaikka nuhainen vielä olinkin. Eipä tuossa suurta vahinkoa pääsyt tapahtumaan, koska maanantain ja tiistain olisin levännyt joka tapauksessa.

Torstaina iltalenkille lähtiessä arvoin, voisiko jo vetää jotain kovempaa. Mielessä liikkuivat 8x1000m, 10 km vk tai 3x5 km maratonvauhtia. Parin kilometrin aikana lukitsin näistä viimeisen, ja lähdin vetämään 3'40/km-vauhdilla ensimmäistä vitosta. Treeni kulki ihan mukavasti ja sain kiihdytettyä helposti viimeisen vitosen 17'55. Sen jälkeen ilmoittauduin lauantain Nuuksio Classiciin, mitä olin mielessäni arponut viimeisen viikon tai jopa kahden ajan. Perjantaina matkustus Haminaan, mistä lauantaina heti aamusta kohti Siikarantaa.

Juoksin viime vuonna Nuuksio Classicin kolme viikkoa ennen Berliiniä, ja nyt tein saman vain kaksi viikkoa ennen SM-maratonia. Juoksu meni suunnitemien mukaan hitaasti kiihdyttäen, viimeinen 10 km kulki vain minuutin Ansion Henaa hitaammin. Jäin viime vuoden ajasta 10 minuuttia, josta reittimuutoksen piikkiin voi laittaa osan, kevyemmän rasitustason piikkin osan ja huonomman kunnon piikkiin sitten loput. Reittimuutos voisi olla noin 5 minuutin luokkaa.

Jaksoin painaa koko matkan todella hyvin eikä sippaamista tullut. Lihakset eivät kipeytyneet, joten sunnuntaina tein jo lenkin. Vaikuttaisi siltä, että palautuminen on hyvässä mallissa ja Jyväskylässä olen viivalla jos ei ongelmia tule.

Tässäpä treenit.

Ma
Lepo

Ti
Flunssa

Ke
Flunssa

To
Aamulenkki 8km 5'15 → 3'57
Iltalenkiksi 3x5 km @3'39, 3'36 ja 3'35. Palautus 500m hölkkää. Yhteensä 19,7 km

Pe
Aamulenkki 9,5 km @5'02 → 4'05
Iltalenkki 7 km

La
Nuuksio Classic kiihtyvänä 42,5 km 3:31 ja kolmas sija

Su
Vaimon kanssa Haminassa 10 km @5'40

Yhteensä 97 km

Kuva: Aapo Laiho

Kuva: Kari Koskinen

maanantai 28. elokuuta 2017

Samalla kaavalla jatketaan

Viime viikko sujui taas suunnitelmien mukaisesti. Olen viime viikot treenaillut kaavalla 5+2 eli maanantai ja tiistai lepoa, ja sitten keskiviikosta sunnuntaihin tiukahko treenisetti. Tämä on tuntunut muuten hyvältä, mutta pitkä lenkki on jäänyt joka viikko hieman lyhyeksi koska olen sunnuntaisin jo niin väsynyt. Tuota asiaa pitää jatkossa muuttaa.

Keskiviikkona juoksin testinä vk-kympin. Kuukausi sitten tuo kulki 37'13 ja nyt meni 35'26 joten vauhti on parantunut kuukaudessa noin 10 sekuntia kilometrillä. Ihan GPS-kellon mukaisen kympin olen molemmilla kerroilla juossut joten eihän tuo tarkka matka ole, mutta osviitan se antaa. Mielestäni kehitys on ollut varsin nopeaa, tulihan tässä kuukauden aikana kuitenkin viikon täyslepokin. Viime syksynä juoksin kaksi viikkoa ennen Berliiniä muistaakseni 34'50 samalla rasituksella, eli siinä mielessä tilanne on jo tässä vaiheessa varsin ookoo.

Ma
Lepo

Ti
Tytön kanssa lenkillä 7,3 km @5'09 (hän siis pyörällä ja minä juosten, nähtiin 33 kastematoa)

Ke
Aamulenkura 7,1 km 5'40 → 4'01
Suoraan töistä vr 3 km + VK 10 km 35'26 (17'57 + 17'29) + vr 2 km

To
Töihin 8,6 km 5'35 → 3'58
Töistä kevyt 10,2 km @4'36

Pe
Töihin sisältäen radalla 3 km 10'24 + 5x400m 71 s + 5x200m 33 s. Yhteensä 12,7 km
Tritanium Trail Runin reitin merkkaus eli hölkkävaellus 9 km

La
Aamulenkura ennen kisajärjestelyitä 8 km 5'00 → 4'00
Illalla kisojen jälkeen vr 3 km + 8 km maravauhtia @3'36 + vr 1 km

Su
Satumetsä tapahtumassa Lykynlammella ja sieltä sitten juosten kotiin 32 km. Kulki niin huonosti että oli pakko lopussa kiristää vauhtia jotta pääsin pois. Heti alussa tapasin Yrjö Pesosen joka sanoi ettei juokse tänä vuonna maratonia. Oli kuitenkin 2,5 h lenkillä ihan vaan tuntuman ylläpitämiseksi.

Itse päätin että en nyt ainakaan hetkeen juokse noilla Hoka One One-kengillä. Mulla on niillä juostessa jalkapohjat tulessa 5 kilometrin jälkeen. Ostan Adidakset heti kun kauppaan ehdin.

Viikko yhteensä 122,6 km

Eihän tämä tekeminen nyt pitkiä lenkkejä lukuun ottamatta mitään suurensuurta maratonharjoittelua ole. Parempaa en kuitenkaan tällä hetkellä pysty, ja olen tyytyväinen tähänkin.



maanantai 21. elokuuta 2017

Selkä kunnossa

Viime viikko meni oikein hyvin. Unet jäivät liian vähälle tyttöjen flunssan vuoksi, ja harjoittelu oli liian kovaa tämän hetken kuntoon nähden, mutta henkisesti voin hyvin. Tässä viime viikon kuntoilut.

MA
Lepo

TI
Aamulenkki 7 kilsaa 5'30 → 3'55

KE
Aamulenkki 7 kilsaa 5'17 → 4'06
Ja suoraan töistä juoksemaan ennen lasten yu-kisoja. av 4 km + 3 km 10'26 + 5x200m mäkiveto + 3 km 10'28 + lv 1 km. Yht. 15 km

400 m lähtöasento


To
Aamulenkki 8 km 5'44 → 4'02
Juosten töistä 12 km sis. 10 km perumätellen 4'10→3'59

Pe
Juosten töihin 13 km @4'32
Illalla juosten Kaivosaarilta kotiin 8,3 km @4'43 (joskus ennen ei olisi juostu perjantai-iltaisin Kaivosaarilta kotiin)

La
Yassottelut eli 10x800m radalla ka. 2'37. Olen lukenut että 10x800m treenin keskiaika tunneiksi muutettuna kertoisi kohtuullisen hyvin maratonajan. Tuo 2'37 ei välttämättä ihan kovin kauas heitä, arvioisin olevani 2.38-2.42 kunnossa tällä hetkellä. Juoksin vedot tasaista kyytiä, viimeisen sitten vähän kovempaa eli 2'32. Tuntuma oli, että aika koville jouduin mutta vauhtia pystyin pitämään hyvin eikä mitään hyytymistä tullut. Verskoineen treeni oli 19,5 kilometrin mittainen.

Olin kentällä jo ennen yhdeksää ja meitä oli kuitenkin 7 juoksijaa omia treenejään vetämässä. Muut taisivat olla jotain CrossFit-tyyppejä. Kirjoitetaanko se noin? Tiukkaa treeniä vetivät joka tapauksessa noin lihaksikkaiksi miehiksi ja sain kannustustakin.

Loppupäivä meni Kolilla retkeillessä.

Su
Pitkä lenkki 32 km @4'17 eli loppua kohti kiihtyvänä. Olisi pitänyt olla juomaa mukana, meinasi hyytyä lopuksi.

Viikko yhteensä 122 km

Nyt pari päivää lepoa jotta kunto nousee ja paikat palautuvat. Jyväskylän SM-maratonin osalta olen vielä vähän kahden vaiheilla, että lähdenkö vai en, mutta aavistuksen olen kallistumassa positiiviselle kannalle. Katsellaan vielä tämä viikko.

Kolilta pari otosta vielä tähän.






tiistai 15. elokuuta 2017

Tultaisko sittenkin?

Cimzian reseti on uusittu ja kolmen pistoksen taktiikalla orastava tulehdus SI-nivelissä saatiin rauhoittumaan. Toisin sanoen viikon tauon jälkeen pääsin taas ajamaan ihan tosissaan. Tässäpä viime viikon kruisailut:

Ma
Lepo, selkä kipeä

Ti
Lepo, selkä kipeä

Ke
illalla rohkenin lenkille ja sehän meni ihan mukavasti.
kevyt 2 km + 8 km perusmätellen @4'01 +  1km ruskoja

To
Kenialainen aamulenkki 7 km 5'30 → 4'00
Illalla tiellä 8x1 km (3'28, 3'26, 3'23, 3'20, 3'20, 3'19, 3'21, 3'15) ka. 3.21,7 yht. 13 km

Pe
Suomalainen aamulenkki 6 km @5'00
Iltapäivällä uimarannalle perusmätellen 11 km @4'12

La
Iltapäivällä lasten synttäreiden aikana Mikko Järvinen - spesiaali ihan hatusta vedettynä:

vr 4 km + 1 km 3'17 + 20x200m (pulskia 35-sekkasia) + 3 km vk 10 @3'32 +  1 km vr
Yhteensä 18,6 km

Su
Pitkä kevyt sippiintyneessä olotilassa 33 km @4'34

Viikko yhteensä 100 km


Kyllähän tuo selkä juoksusta edelleen hieman ärtyilee, mutta ei se pahemmaksi ole mennyt joten jatkan näitä 100km viikkoja niin kauan kuin pystyn.


maanantai 7. elokuuta 2017

Prosessi keskeytyi heti alkuunsa - toistaiseksi

Enpä ehtinyt tällä kertaa kovin pitkälle, ennen kuin keho asetti esteen juoksulle ja myös muulle liikkumiselle. Maanantaina juoksin työmatkat kevyesti, tiistaina heti aamusta ennen töitä radalla 3 km vk ja 10x200 m sekä töistä kotiin kevyt lenkki. Keskiviikkona juoksin työmatkan mutkan kautta 14 km, mutta 10 km jälkeen alaselkään alkoi koskemaan ja juoksusta hävisi lennokkuus. Jos sitä nyt oli ollutkaan. Sen jälkeen olenkin kärvistellyt jatkuvasta alaselän kivusta kärsien. Tosin täytyy todeta, että tällä hetkellä tilanne on kenties menossa parempaan suuntaan.

Minullahan on ollut selkärankareumaan biologiset lääkkeet käytössä tammikuusta 2011 lähtien. Maanantaina oli lääkärikäynti asiaan liittyen, ja päätimme kokeilla nyt hetken aikaa ilman lääkkeitä. Tämä siksi, että tilanne on ollut stabiili jo monta vuotta. Aika hauskasti kivut alkoivat heti perään, joten olen nyt yhteydessä lääkäriin ettei lopetetakaan lääkitystä.

Joka tapauksessa saattaapi tuo SM-maraton jäädä haaveilun asteelle tällä kertaa. Kunto on aika huono ja aikaa olisi vain 6 viikkoa. Mutta katsotaan nyt vielä pari päivää mihin tämä kääntyy.

Valenciaan on vielä yli kolme kuukautta, joten sille projektille tämä tekee vain hyvää.

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Prosessi kehossa saatettu käyntiin

Ensimmäinen treeniviikko on takana ja rytmi on löytynyt. Tilanteen ollessa hieman tukala, pitää vain pakottaa itsensä takaisin treenirytmiin ja kun se löytyy, juna puksuttaa omaan tahtiinsa kohti tavoitetta. On ehkä vähän tyhmää yrittää tällä aikataululla kuntoon SM-maratonia (16.9.) varten, mutta ilman tuota välitavoitetta jatkaisin lusmuilua todennäköisesti lokakuulle saakka.

Suunnitelmana on juosta Jyväskylässä SM-maratonilla tasaisella vauhdinjaolla sen hetkisen kunnon mukainen tulos. Toivon, että tuo kunto olisi 2.35- tasolla. Sen jälkeen lyhyt palauttelu ja kunnon jatkojalostuksena Valenciassa marraskuun puolivälissä toivottavasti sinne 2.30 hujakoille. Tämä on siis hieno ja hyvä suunnitelma, enää on jäljellä se käytännön työ.

2.35 tarkoittaa vauhtina osapuilleen 3'40/km. Lähtötestissä ei mennyt 10 km tuota vauhtia, mutta ehkäpä olisin tiukan paikan tullen siihen pystynyt. Tärkeimpänä harjoituksena seuraavat viikot toimii viikonlopun pitkä lenkki, mielellään 35 kilometrinen tai jopa pidempi. Tuo harjoitus pitää pystyä tekemään hyvässä vireessä, eli se vaatii 1-2 päivän valmistautumisen. Saavutin viime syksynä alle 2.30-tason, ja se tapahtui mielestäni viikoittaisen pitkän lenkin pidentämisen (henri) ansiosta. 30 kilometrinen pitkä lenkki ei ainakaan mulle riitä, vaan sillä keinolla jaksan kisassakin 30 kilometriä.

Koska tavoite on tässä vaiheessa juosta alle 2.35, ei vauhdista tarvitse niinkään kantaa huolta. 3'40/km menee kyllä kun käy lenkillä muutaman viikon ja palauttelee hetken ennen kisaa. Eri asia olisi, jos tavoitteena olisi juosta vaikkapa 2.20 tai 2.25, siinä pitää jo oikeasti mennä kovaa. Lisäksi ehdin sitten ennen Valencian maratonia hakea vauhtiakin.

Tässäpä sitten ensimmäinen viikon treenit:



Ma

aamulenkiksi 7 km @4'50
iltalenkiksi juoksu töistä kotiin 10,5 km @4'32

Ti

juoksu töihin 8,6 km @4'38
illalla vr 3 km + 3 km vk @3'30 + 10x30s mäkivedot. Treeni yhteensä 11,2 km

Ke

illalla juoksu urheilukentältä kotiin 12,2 km @4'35

To

aamulla ennen töitä urheilukentällä 8x1000m/1,5 min: 3'26, 3'28, 3'26, 3'24, 3'24, 3'21, 3'21, 3'21. Yhteensä 15,3 km

iltalenkkinä töistä kotiin 8 km @4'46

Pe

töihin 9,2 km @4'42

La

Keski-Suomessa mökkiviikonlopun ratoksi Pihlajaveden ympäri 35 km @4'16. Reippaasti (n. 3'55/km) 6+5+4+3+2 km. Kuuntelin juostessa Yle Puheen Jukola-illan kesäkuulta. Vartiaisen haastattelu oli hyvä.

Su

Kevyt vaimon kanssa 14,8 km @5'50

Viikko yhteensä 132 km

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Kohti syksyä ja sen yli

Facebook su 23.7.2017:

Kesäloman päätteeksi 10 km testijuoksuna 37:13 ja siitä viimeiset 5 km irvistin hampaat ulkona ihan jokaisen sekunnin ajan. Oli puhdistava kokemus. Tämä olkoon tällä erää pohjakosketus ja samalla alkutesti kohti syksyn maratoneja. Faktinen tosiseikka on, että viime syksynä juoksin maratonin jokaisen 10 km melkein 2 minuuttia kovempaa kyytiä joten kunto on päässyt kesän aikana hieman rapistumaan.
Tämä oli juuri se kokemus, mitä kaipasin. Mun pitää aina välillä päästä alas jotta voin aloittaa nousun kohti pintaa. Nyt tumppaan vertauskuvallisesti viimeisen röökin ja aloitan treenit. SM-maratonille on aikaa vain 8 viikkoa, joten siellä tavoitteena voisi olla ehjä juoksu noin 2:35 tahdilla. Matka on varattu ja ilmoittautuminen tehty myös Valencian maratonille marraskuussa. Tuohon kisaan on aikaa 17 viikkoa joten siinä ajassa ehtii vaikka mihin.

torstai 13. huhtikuuta 2017

77/77 Rotterdamin maraton DNF

Tällä kertaa projekti päättyi vähän samaan malliin, kuin se oli pitkin matkaa sujunutkin. Tulosta en saanut, vaan juoksu oli jätettävä kesken reilun 29 kilometrin jälkeen.

Lyhyt kertaus päivän tapahtumista:

Pääsin alle 2:30 ajalla ns. Sub Elit-ryhmään, eli ilmoittautuminen oli maksuton ja ennen kisaa oli mahdollisuus viettää aikaa pukuhuoneessa. Lisäksi tämä ryhmä saatettiin suoraan eliittiryhmän taakse ennen lähtöä. Ekaa kertaa ennen maratonia tein myös lyhyen alkuverkan.

Juoksu tuntui poikkeuksellisen hyvältä alussa. Kolme ensimmäistä vitosta menivät 1,5 sekunnin sisään 17'36,5-17'38. Meitä oli muutaman juoksijan porukka kasassa ja muut olivat tavoittelemassa noin 2:29 aikaa. Tämä oli tietysti minulle liian kovaa, mutta koska juoksu kulki äärettömän helposti enkä ollut mielestäni edes hengästynyt, niin en osannut siitä pudottautuakaan. Neljä vitonen meni 17'43 mikä oli vieläkin alle tavoitevauhdin ja puolikas 1:14.26 eli kovempaa kuin viime syksynä Berliinissä Tässä vaiheessa nesteet alkoivat hölskymään vatsassa ja vauhti hidastumaan. Ennen 25 kilometrin paalua oli oksennettava ja tilanne alkoi olla huolestuttava. Päätin hidastaa vauhtia ja odotella takaa tulevaa porukkaa, josko tilanne vielä korjaantuisi. 25 kilometrin jälkeen kramppasi vasen nivunen, ja pian tämän jälkeen myös oikea, Juoksu muuttui vaikeaksi ja mielessä alkoi liikkumaan keskeytys. Huijasin itseni jatkamaan jos tilanne vielä korjaantuisi, mutta 29 kilometrin paikkeilla siirryin ulos radalta.

Tilanne oli ja on toki turhauttava. Mutta en ole mitenkään kovin masentunut tästä ollut. Näitä tulee melkein jokaiselle maratoonarille aina silloin tällöin.

Mikä sitten johti tällä kertaa keskeytykseen? Syitä on varmasti monia, tässä nyt lyhyesti analysoituna:


  • Kunto ei ollut riittävä, Harjoittelu ei ollut samaa luokkaa kuin viime kesänä, ja yli 100 kilometrin juoksuviikkoja tuli vain kuusi kappaletta.
  • Olin flunssassa muutama viikko sitten ja uudelleen kisaviikolla maanantaista keskiviikkoon. Lisäksi heti kisan jälkeen alkoi keuhkoputkessa tuntumaan ja tämän viikon olen ollut ihan kunnolla kipeänä. Eli ehkäpä pöpö oli yhä elimistössä?
  • Tankkaus ei jostain syystä toiminut. Yleensä kulku on alussa tukkoista, mutta nyt kulki kerta kaikkiaan mystisen hyvin. Varsinkin eka 15 kilometriä oli todella helppoa ja puolikkaaseen saakka tuli vielä hienosti. Se, että pystyin juoksemaan tosi helposti puolikkaan 1:14.26 kertoo ettei kunto sittenkään kovin huono voinut olla. Jos tankkaus on tehty hyvin, alkumatka on vaikeahkoa mutta kone aukeaa myöhemmin, nyt kävi päinvastoin. Mistä tämä voi johtua, koska tankkasin mielestäni kuten aikaisemminkin? Vaikuttiko flunssa asiaan? En osaa sanoa.
  • Tuo alun helppous hämäsi, ja lähdin aivan liian kovaa. Lähdin kovempaa kuin Berliinissä vaikka tiedossa oli ettei kunto ole samaa luokkaa.
  • Keli oli liian kuuma. Rotterdamissa oli vähintään 20 astetta lämpöä sunnuntaina ja se tuntui tosiaankin liian kuumalta. Voisiko olla, että lämpö aiheutti sitten nesteen imeytymisongelmaa? Kateellisena katsoin aamulla hotellihuoneessa kun Pariisin maraton lähti matkaan 8:20, meillä oli lähtö 10:00.
  • Hieroja totesi viime tiistaina, etteivät lähentäjät ole koskaan olleet niin kireät kuin silloin, Ja olen sentään 5 vuotta käynyt samalla hierojalla. Olisiko tässä syy kramppeihin?
Oli niin tai näin, kovat pärjää aina ja mulla ei tällä kertaa homma onnistunut. Nyt pitää miettiä mitä jatkossa seuraa, vieläkö on voimia treenata alle 2:30 kuntoon vai tyydynkö hieman vähempään. Kulunut talvi oli ainakin vähintään riittävän raskas vähine unineen ja muine kiireineen, eikä tilanne siltä osin varmaan jatkossa helpota. Parempi etten tässä lupaa mitään suuntaan tai toiseen, annetaan veden virrata ja pidetään peruskuntoa yllä. Kipinä syttyy jos se syttyy.

Tässä vielä kuvia loppureissusta, mikä vietettiin Amsterdamissa.








keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

76/77

Juhuu, sain nukuttua yli kuuteen. Se on iso saavutus!

Aamulenkiksi 7 kilometriä Rotterdamissa. Lopuksi 5 tai 6 aukivetoa, tuntui hyvältä ja parani vain loppua kohden.

Tänään ei ohjelmassa ollutkaan muuta kuin tuliaisten ostaminen, lepäilyä ja maratonpitsa. Olo tuntui koko päivän todella hyvältä ja notkealta, en edes muista koska olisi tuntunut näin hyvältä. Ihmekös tuo, kun on ehtinyt vähän lepäämäänkin.

Illalla alkoi sitten jänskäämään ihan kunnolla.








perjantai 7. huhtikuuta 2017

75/77

Aamulla Vantaanjoen varressa 3 km lämmittelyn jälkeen 2km reipastakovaa 7'09 ja kilometrin palauttelun jälkeen 1 km 3'13. Siinä oli minun viimeistelytreeni, juoksuhan tuntui jopa hyvältä.

Aamupala ja autokyydillä lentokentälle. Lensimme Amsterdamiin. Koneessa vieressäni istui Antti Hyttinen niminen henkilö, joka kertoi lähtevänsä hakemaan jopa 2.30 alitusta. Harjoittelu oli kuulemma sujunut hyvin joten tavoite oli kova. Se on oikeaa meininkiä. Amsterdamissa kävimme syömässä ja otimme junan Rotterdamin keskusasemalle. Junasta lähtiessä joku nainen antoi alla olevan kuvan, jonka hän oli minusta piirtänyt matkan aikana.


Perille päästyämme ohjelmassa olivat päiväunet, minkä jälkeen lähdimme kaupungille. Maratonreissuilla tärkeää on aistia kaupungin tunnelmaa ja Rotterdam ei etukäteen antanut minkäänlaista tunnetta. Onhan joku Pariisi kaupunkina vähän eri luokkaa, mutta oma tunnelmansa tässäkin kaupungissa on. Ainakin omituisia taloja löytyy. Eikä tarvinnut kävellä hotellin ovesta kuin 10 metriä ja huumeita tarjottiin heti. Ei ostettu.











Numeroiden hakemisen jälkeen kävimme syömässä ja yritimme etsiä ns.  ruokakauppaa. Sitähän ei löytynyt, ei sitten mistään. Ilmeisesti täällä ihmiset eivät käytä elintarvikkeita ja syövät ulkona. Lopulta iltakaljat piti hakea rautatieasemalta. Siellä oli joku kioski.

Illalla vielä hyvät venyttelyt ja unta ei tarvinnut ähkystä huolimatta odotella.