maanantai 29. helmikuuta 2016

11 / 16 - NO NYT OLI SUPERVIIKKO!!!

Ma
juoksua 7 km @4'53
juoksua matolla 13 km @4'20 (viim. 4 km 14'35)
Pientä availua matolla.

Ti
juoksua 7 km @4'54
juoksua 17,8 km, sis. 7x1000m / 1,5min (3.33, 3.20, 3.20, 3.18, 3.16, 3.16, 3.13)
Ei oikein lähtenyt. Lantio oli vielä noidannuolen jäljiltä jökissä ja juoksu oli tuskaista.

Ke
juoksua 7 km @4'56
hiihtoa 13,3 km

To
juoksua 14,5 km sis. 3km @3'34 ja 10x30s / 60s mäkivedot (@3'06 + 5 %)
Aika tiukkoja mäkivetoja, juoksu tuntui kuitenkin paremmalta treenin jälkeen kuin ennen sitä.

Pe
juoksua 7 km @4'26 matolla
hiihtoa 13,5 km

La
juoksua 33 km sis. 6km @3'45, 5km @3'43, 4km @3'40, 3km @3'38, 2km @3'35.
Yllättävän hyvin meni vaikka pituutta treenille tulikin. 25 kilometriä matolla vetää nestetasapainon alas.

Su
juoksua 30 km @4'42

Viiikko yhteensä:
juoksua 136,4 km
hiihtoa 26,8 km
12h 8min

Nyt pitää olla tyytyväinen. Joutuuhan tuossa pikkusen venymään kun kahta treeniä yrittää vetää. Esimerkiksi tiistaina ohjelma oli seuraava:
6.00 herätys
6.15 lenkille
7.40 päiväkodin kautta töihin
16.40 kotiin
18.00 mäenlaskua
19.30 kohti hallia treenaamaan
21.20 kotiin
22.00 nukkumaan

Pari tämmöistä viikkoa lisää ja voisin ehkä lähteä jonkunlaista tulostakin tavoittelemaan. Mutta eipä mennä asioiden edelle, mitä vain voi tapahtua!



lauantai 27. helmikuuta 2016

Eka maratonharjoitus - 35 päivää aikaa

6km @3.45, 5km @3.43, 4km @3.40, 3km @3.38, 2km @3.35. Lämmittelyä sen verran että 33 km roikkuu vyötäisillä. Ei kuuhun mutta parempi kuin pelkkä lepo. Ja iltapäivällä Risto Räppääjää elokuvateatterissa katsellessa meinasi väsyttää.


tiistai 23. helmikuuta 2016

10 / 16

Jos Pariisin maraton hiihdettäisiin perinteisellä tyylillä ja samalla osallistujalistalla, niin uskoisin olevani kärkipäässä.

Ma
juoksua 7 km @4'51
hiihtoa 13,3 km

Ti
juoksua 7 km @4'44
juoksua 15 km, sis. 3x2000m hallissa 6'47, 6'43, 6'28

Ke
hiihtoa 18 km
noidannuoli

To
lepo

Pe
lepo

La
hiihtoa 9 km
hiihtoa 28,5 km

Su
hiihtoa 28,2 km

Treeniä 9h, hiihtoa 97 km ja juoksua 29 km.

Ei se nyt lähtenyt vieläkään. Tiistain kakstonniset olivat edellisiin viikkoihin nähden hyvinkin positiiviset. Juostiin A-P Kaivosaaren ja Miika Hernelahden kanssa ne hallissa, ja mulla tuntui kulkevan yllättävän hyvin. Verrattuna niihin edellisen viikon 3'30-vauhtisiin ja erittäin tuskallisiin rypistyksiin.

Keskiviikkona mietin hiihtolenkin aikana, että nyt on pää noussut pinnalle. Nousukunto on päällä ja se lämmittää aina mieltä. Puhisin vielä lenkin päälle jumppaa hirveällä motivaatiolla. Vartin päästä iskikin sitten elämäni ensimmäinen noidannuoli.

Torstaina hain lääkäriltä lääkkeitä ja makasin kotona. Sama perjantaina.

Lauantaina selkä oli asettunut siihen asentoon, että uskalsin lähteä hiihtämään. Aamupäivällä menin vaparilla ja surkealla luistolla lyhyen lenkin, mutta iltapäivästä otinkin jo perinteisen kaluston mukaan. Yllätyksekseni hiihto onnistui ihan ok, kun teki potkun huolellisesti ja vältteli lipsahduksia. Jotenkin heikolta alaselkä toki tuntui, eikä se kivuton ollut.

Sunnuntaina kokeilin postilaatikolle mennessäni muutaman askeleen hölkkää - tärähdys teki edelleen ilkeää joten kakkosen latu oli sen päivän sapluuna.

Nyt olisi sitten kuusi viikkoa aikaa. Kunto ei nyt ihan surkealta tunnu, ja kun tuo selkäkin tuntuu asettuneen niin tästä viikosta lähtee viimeinen yritys. Jos saan tehtyä seuraavan kuukauden aikana joka viikko vedot, pitkän vk:n ja pitkän lenkin, niin ei tuntuisi ihan mahdottomalta saavuttaa kohtuullisen mukava maratonkunto. Hiihdosta olen nyt nauttinut niin paljon, että jatkan sitä niin kauan kuin talvea riittää.

Ajattelin lähteä ihan asioikseni Hesaan juoksemaan Aktia Cupin kympin 19.3. ja sen perusteella voin sitten laatia sopivan vauhdinjaon Pariisiin. Eli eka kolmekymppiä liian kovaa ja loppu mahdollisimman pientä hyytymistä toivoen.


perjantai 19. helmikuuta 2016

Miksi?

Miksi pitää mennä niin kauas juoksemaan maraton, tai miksi yleensä joku haluaa juosta niin pitkän matkan?

Tuossa on kysymys jonka olen muutaman kerran kuullut. Ainakin työpaikan aamukahvilla se on esitetty useamman kerran. Samaa olen itseltäni kysellyt vielä aika paljon useammin.Esimerkiksi tänä talvena päivittäin, koska homma ei ole sujunut lähellekään kuten olin suunnitellut. Pyrin tässä nyt lyhyesti kertomaan syistä, jotka tähän typeryyteen ajavat.

Olen urheillut koko ikäni. Urheilu aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, toisille lievempää ja toisille tiukempaa. Kun kehon ja mielen kerran totuttaa päivittäiseen liikunta-annokseen, on siitä aika vaikea päästä eroon. Harjoittelin paljon vuodet 2002-2014, jos maalataan karkealla pensselillä niin voidaan sanoa, että pääperiaate terveenä ollessani oli kaksi treeniä päivässä ja sunnnuntaisin yksi. Eihän se nyt toki eri syistä johtuen aina näin mennyt.

Suunnistuksen jäätyä pois kuvioista piti keksiä jotain, koska olin riippuvainen urheilusta. Olin antanut pikkusormen maratonille jo keväällä 2014, jolloin harjoittelin talven Pariisin maratonille. Vaikka se projekti meni penkin alle, pääsin kuitenkin starttaamaan ja juoksemaan ensimmäiset 30 kilometriä ennen keskeyttämistä. Kokemus oli sen verran hieno, että olin koukussa. Juosta nyt 50 000 muun kanssa noin hienossa kaupungissa, siinä on sitä jotain mikä antaa motivaatiota jatkaa liikuntapainotteista elämää.

Maraton pitää ehdottomasti juosta ulkomailla. Lennot pitää varata niin, että samalla ehtii tutustua kaupunkiin. Kilpailupäivä on useimmiten sunnuntai, silloin paikkakunnalle pitää etsiytyä perjantaina, ja kotia kohti sitten tiistaina. Parempi vaan jos on saanut vaimonkin koukutettua.

Paras motivointikeino on ilmoittautua valitulle maratonille puoli vuotta aikaisemmin, varata lennot ja hotelli. Juostava matka on niin pitkä, että lenkillä on pakko käydä. Mahdollisimman usein kannattaa pyöritellä pätkiä edellisten vuosien kisoista YouTubessa, lisäksi kannattaa tutustua kaupungin historiaan ja nähtävyyksiin. Näin kokemus on vieläkin hienompi.

Maratonia edeltävä harjoittelu riippuu tavoiteajasta. Tässä tapauksessa olen asettanut tavoitteen riittävän kovaksi (alle 2.30), jotta motivaatio pysyy yllä. Tuo ei ole varsinaisen juoksijan aika, mutta melko kovasti on juostava kuitenkin. 2.30 tekee nimittäin kilometriajaksi 3.33. Koska olen jo päässyt melko lähelle ko. haamurajaa, en näkisi mielekkääksi tavoitella mitään muutakaan. 

Mikäli pystyisin joskus harjoittelemaan edes jotenkuten ehjästi ja ilman jatkuvia taukoja, uskoisin jopa 2.28 olevan mahdollinen. Kuluva talvi on mennyt niin heikosti ettei 2.30 liene lähellekään realistinen Pariisissa. Syksyllähän olen menossa Berliiniin, ja mikäli kesä sujuu ilman sairasteluita niin sitten tuon haamurajan voisi alittaakin.

Meni harjoittelu niin tai näin, niin ennen kisaa on tehtävä siihen hetkiseen kuntoon sopiva suunnitelma. Tavoitevauhti on lukittava mahdollisimman nopeasti startin jälkeen ja sitä on pyrittävä juoksemaan niin pitkään kuin kykenee. 

Itse juoksu on yleensä helppoa ensimmäiset 20 kilometriä. Sen jälkeen olo alkaa huononemaan, jalat tönkkööntymään ja ajatukset pyöriä yhä ennemmän siinä, että miksi piti taas tehdä jotain näin älytöntä. 35 kilometristä eteenpäin päässä pyörii ainoastaan yksi ajatus: maaliin on päästävä. Olo huononee koko ajan, ja pahimmillaan se on 40 kilometrin paalulla. 

Kun maali vihdoin ja viimein saavutetaan, helpotus on valtaisa. Enää ei tarvitse juosta, ei ehkä koskaan. Ainakaan maratonia. 

Hotellille köpöttelyn, suihkun, ravinnon ja muutaman huurteisen jälkeen alkaa sitten suunnitella jo seuraavaa maratonia. 

tiistai 16. helmikuuta 2016

9 / 16

Toinen kuntoutusviikko eteni varsin mukavasti. Ei yhtään lepopäivää, ei yhtään kipeenä ja kuntokin tuntui olevan nousussa. Viikonloppuna oli miellyttävä hääreissu Ylitorniolle. Majoituimme Ruotsin puolella Övertorneålla ja vastassa olikin sympaattinen ruotsalaiskylä. Raha ja hyvä maku tuoksahti nokkaan vahvasti.

Lauantaina kerkesin hiihtämään parin tunnin lenkin Ainiovaaran maastoissa. Joensuussa voideltu suksi ei pitänyt ollenkaan, joten suksin perinteisen välineistöllä luistellen. Ja olin kuitenkin kovissa fiiliksissä koko lenkin ajan, oli sen verran hienot baanat.

Tässäpä harjoitusviikkoni (8h 46min, juoksua 78 km ja hiihtoa 40 km):

ma
juoksua 15 km, viim. 4 km @3'42

ti
juoksua 7km @4'28
juoksua 14,8 km, sis. 3x2000m @3'30 > 3'24 (kunto nousussa!)

ke
juoksua 7km @4'22
juoksua 9,4 km @4'48

to
juoksua 13,3 km, sis. 10x1'/1' kovia vetoloita @3'10 > 3'06 (ei mihinkään)

pe
juoksua 11 km, sis. 10x2' / 1' fartlek (3'30 / 4'00)

la
hiihtoa 27 km

su
hiihtoa 13,2 km

Nyt olen ahdistettuna nurkkaan. Maratoniin on aikaa seitsemän viikkoa, eikä takana ole juuri ollenkaan pitkiä vk-treenejä, eikä varsinkaan pitkiä lenkkejä. Tästä on tarkoitus puristaa kuuden viikon tiukempi jakso paneutuen maratonille vaadittaviin ominaisuuksiin, niin hyvin kuin se nyt on mahdollista. Sen jälkeen on vielä aikaa kevennellä viikko.

Kuvat Mustin lenkiltä ja hääparista.



maanantai 8. helmikuuta 2016

8 / 16

Ma
Juoksua 7 km, viim. 2 km 7'10
Hiihtoa 17,8 km

Ti
Juoksua 7 km, viim 2 km 7'08
Juoksua 14,3 km, sis 3x2km matolla @3'30

Ke
Lepo

To
Juoksua 6 km @4'49
Juoksua 10 km, sis. 10x1'/1' matolla

Pe
Juoksua 7 km, viim. 2 km 7'05
Hiihtoa 17,8 km

La
Hiihtoa 29,3 km
Juoksua 9,0 km, viim. 1 km 3'20

Su
Juoksua 27 km @4'30

PK-kausi on nyt käynnissä ja määräviikolla tuli treeniä 10h 43min (juoksua 88 km, hiihtoa 65 km). Ajatuksena on mennä tämmöistä perustreeniä vielä tämä viikko ja sen jälkeen aloittaa perinteikäs seitsemän viikon rypistys. Tiistaina katsoin totuutta silmiin juostessani 3x2 km vedot. Pysyin juuri ja juuri matolla vauhdin ollessa 3'30/km eli aika kaukana olen nyt hyvästä kunnosta. Syksyllä taisi Frankfurtissa kulkea ensimmäinen 30 km tuota vauhtia...

Jos tämä loppukevät menee ihan puikkareihin niin ehdin kuitenkin vetää kuusi viikkoa hyvää treeniä ja sitten vielä viikon palautuskin tulee kyseeseen. Luottoa vanhoihin pohjiin löytyy sen verran, että sub 2.40 on edelleen täysin omissa hyppysissä. Tärkeintä olisi tuolla treenijaksolla saada vähän vauhtia jalkoihin ja erityisesti hyviä pitkiä lenkkejä. Maratonillahan ei 30 kilometrin lenkit riitä mihinkään, eli suunnistelmissa on tehdä kerran viikkoon semmoisia 34-38 kilometrin ihania pitkiksiä.

tiistai 2. helmikuuta 2016

7 / 16

Ma
Lepo

Ti
Lepo

Ke
Lepo

To
Juoksu 4,0 km @4'45 ja voimatreeni 31'
Juoksu 8,6 km @4'40

Pe
Juoksu 7,0 km @4'19, viim. 2km 7'10
Hiihto 13,4 km (eka hiihto kahteen vuoteen)

La
Juoksu 9,1 km @4'36
Hiihto 13,3 km

Su
Juoksu 20,0 km @4'48

Juoksua 45 km ja hiihtoa 27 km

Vihdoinkin lenkkeilyä. Taistelutahto ei onneksi ole kuollut.

Sunnuntaina tuli aikamoinen sippaus lenkin loppuun. Onhan tässä vähän matkaa siihen, että jaksan juosta reippaasti 42,2 kilometriä mutta ei se mahdottomuus ole. Sentään kaksi kuukautta aikaa ja mulla on vanhat pohjat olemassa viimeisen viidentoista vuoden ajalta. Enkä ole lihonut.